Suomalaispoliitikot tutustuivat kehitysyhteistyöhön Mosambikissa – moninaiset haasteet vaativat joustavaa rahoitusta
Suomen UNICEF matkusti Mosambikiin suomalaisten nuorisopoliitikkojen kanssa. Ilmastokriisistä ja äärimmäisestä köyhyydestä kärsivässä maassa ollaan huolissaan kehitysrahoituksen tulevaisuudesta.
Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista, väestö on nuorta ja lasten määrän ennustetaan kasvavan. Kasvavalle lapsimäärälle on maan köyhyyden vuoksi haasteita taata koulutusta, työtä ja tulevaisuuden toivoa. Samaan aikaan maassa on valtavasti potentiaalia: runsaat luonnonvarat sekä pitkän rannikon ja sen satamien takaamat hyvät kulku- ja vientiyhteydet.
Mosambik
- Väkiluku 34 miljoonaa, josta 50 prosenttia lapsia.
- Lapsista 77% prosenttia (13 miljoonaa) elää köyhyydessä.
- 2,3 miljoonaa kouluikäistä ei käy koulua.
- Maailman viidenneksi haavoittuvin maa ilmastonmuutokselle.
Suomalaisten nuorisopoliitikkojen ryhmä vieraili Suomen UNICEFin ja Suomen suurlähetystön kutsumana Mosambikissa tutustumassa maan päätöksentekoon, demokratian tilaan sekä UNICEFin ja muiden YK-toimijoiden ohjelmatyöhön. Paikalliset asiantuntijat nostivat esiin, että lähivuosien haaste on tarjota kasvavalle nuorelle väestölle koulutusta ja peruspalvelut. Ilmastokriisi ja maan pohjoisosien konflikti tekevät tilanteesta epävakaan ja hauraan.
UNICEF Mosambik kertoi maan tilanteesta. Köyhyys ja epävakaus vaikeuttavat lasten tilannetta.
Peruspalveluita syklonin uhreille
Keväällä 2025 syklonit aiheuttivat tuhoa Mosambikissa Nampulan alueella kahteen kertaan. Vaikutuksista kärsi noin puoli miljoonaa ihmistä. UNICEF on paikannut kriisin aiheuttamia tuhoja muun muassa korjaamalla kouluja ja tarjoamalla kattavia terveyspalveluita alueilla, joihin kotinsa jättäneet perheet ovat paenneet.
– Syklonialueella koulun katto saattaa repeytyä kerran tai kaksi vuodessa, luokkahuoneessa ei voida pitää mitään materiaaleja, ja olihan ne luokkatilat tosi karuja. Toisaalta lapsia on valtavan paljon, 80-120 lasta saattaa olla yhdessä luokkatilassa, yhdellä opettajalla, kun vertaa sitä Suomen ryhmäkokoihin, niin se on ihan uskomatonta, sanoo Kokoomusnuorten 2. varapuheenjohtaja Venla Kalmi.
Syklonin tuhoama koulu on saatu korjattua, mutta tuolit ja pulpetit puuttuvat vielä.
Terveyspalveluissa keskitytään erityisesti pikkulasten ja odottavien äitien ravitsemukseen ja terveyden seurantaan sekä perusrokotuksiin. Yksi suurimmista haasteista on malaria.
– Mieleeni jäi, kuinka paljon on ihmisiä, jotka apua tarvitsevat ja kuinka pienilläkin teoilla on heille iso merkitys. Toisaalta myös se, kuinka toimivaa se UNICEFin työ siellä kentällä oli. Telttoihin rakennetuissa terveyspalveluissa pystyttiin vastaanottamaan paljon ihmisiä ja työ oli konkreettista ja tehokasta, kuvailee Liike Nyt Nuorten puheenjohtaja Iina Ilmarinen.
UNICEF tarjoaa sykloneiden vuoksi kotinsa jättäneille perheille terveyspalveluita.
Rahoitus vähenee, vaikka tarve kasvaa
Valtioiden rahoitus kehitysyhteistyölle on historiallisen suuressa murroksessa. Suuret rahoittajamaat kuten Yhdysvallat sekä useat Euroopan maat myös Suomi, ovat vähentäneet rahoitustaan. UNICEFin työtä rahoittavat valtioiden lisäksi yksityiset ihmiset ja yritykset.
Ryhmä tutustui kouluihin Nampulan alueella. Oppilaita on paljon ja luokkakoot ovat isoja.
Valtioiden rahoituksen väheneminen näkyy köyhimmissä maissa, joissa joudutaan tekemään kipeää priorisointia asioissa, joille kaikille olisi tarvetta. Suomen tuella Mosambikissa tuetaan muun muassa WFP:n kouluruokaohjelmaa sekä UNFPA:n ohjelmaa, jossa nuoret saavat tietoa ja tukea seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen.
– Yksi keskeinen viesti, jota me on täällä saatu, on rahoituksen joustavuus. Se, että paikalliset toimistot ovat parhaimpia asiantuntijoita siinä, mihin kehitysyhteistyövaroja kannattaa alueellisesti käyttää. Tämä on ehkä sellainen asia, johon meidän Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota, että meidän täytyy pystyä turvaamaan kehitysyhteistyön varat ja joustava rahoitus myös jatkossa, sanoo Vihreiden nuorten puheenjohtaja Miro Ilvonen.
UNICEFin laskelmien mukaan ilman riittävää rahoitusta Mosambikissa 3,3 miljoonaa ihmistä jää vaille terveys- ja ravitsemuspalveluita ja 2,2 miljoonaa lasta jää ilman puhdasta vettä ja mahdollisuuksia hygienian ylläpitämiseen, lisäksi puoli miljoonaa ihmistä on vaarassa sairastua lapsille hengenvaarallisiin ripulitauteihin ja koleraan.
– Ajattelen, että kehitysyhteistyö on tärkeää oikeudenmukaisuuden kannalta, ja edistää rauhan rakentamista ja globaalien ongelmien ratkaisua. Matka osoitti entisestään, kuinka haasteet kasaantuvat epätasaisesti, ja miksi niitä on hyvä olla ratkaisemassa yhdessä, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen.
Innovaatiot lisäävät tehokkuutta
Miro Ilvonen, Venla Kalmi, Pinja Vuorinen, Jere Tuononen ja Dan Cederlöf.
Kasvavan lapsimäärän kouluttamiseksi UNICEF etsii ratkaisuja digitaalisesta oppimisesta. Digitaalisen oppimisen tulokset ovat olleet lupaavia esimerkiksi Sudanissa. Myös Mosambikissa käytetään digipalveluita, joiden avulla suurempi määrä lapsia saa laadukasta opetusta.
– Suurimman vaikutuksen teki se, että on olemassa kouluja, joissa on 2500 oppilasta ja yhdellä opettajalla on yli 100 oppilasta vastuullaan. Tämä on yksi suurimmista haasteista myös, minkä näen. Innostavaa on se, että UNICEF koittaa löytää yhteistyössä Mosambikin hallituksen kanssa ratkaisuja digitaalisten järjestelmien tai digitaalisten opetusalustojen kautta. Ehkä siellä on myös jotain mitä me voitaisiin Suomessa oppia ja implementoida, pohtii RKP-nuorten puheenjohtaja Dan Cederlöf.
Haastavissa olosuhteissa työtä saadaan tehtyä ja vietyä eteenpäin.
– Suurimman vaikutuksen on tehnyt se, että kehitysyhteistyötä pystytään jatkamaan ja kehittämään eli luomaan innovaatioita, ja toisaalta sitten kuuntelemaan näitä paikallisia tarpeita ja sitä kautta vastaamaan entistä vaikuttavammin. Meidän tulee kehittää joustavaa kehitysyhteistyötä, tietenkin rahoituksen osalta, mutta myös siten, että huomioidaan, mikä on kriittisin tarve kentällä. Näkisin, että siinä on paljon sellaista mitä voimme tehdä paremmin, sanoo KD Nuorten puheenjohtaja Jere Tuononen.
Tarpeet ovat suuret, mutta pienelläkin saadaan aikaan paljon
Köyhyys ja monet haasteet, kuten aliravitsemus ja palveluiden puute koskevat ihmisiä erityisesti maaseudulla.
– Se yllätti, että miten hyvin pääkaupungissa voidaan ja kuinka ero maaseudun savimajoihin on saman maan sisällä aika todella suuri, PS-Nuorison 3. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren sanoo.
Jyri Tallgren, Iina Ilmarinen, Miro Ilvonen ja Venla Kalmi.
Köyhyys aiheuttaa monenlaisia haasteita lapsille ja perheille. Iso kysymys Mosambikissa on lapsiavioliitot, jopa puolet alle 18-vuotiaista tytöistä päätyy naimisiin. Ilmiön taustalla on muun muassa perheiden köyhyys ja tiedon puute käytännön haitallisuudesta.
Lapsiavioliittojen kitkemiseksi tehdään monialaista työtä yhdessä koulujen ja terveydenhuollon kanssa. Tärkeä osa on vaikuttaa yhteisöihin ja levittää tietoa. Ilmiö on laaja ja sen kitkeminen vaatii paljon työtä.
– Jäin miettimään, että pystyisikö lapsiavioliittoihin puutumaan paremmin tai vaatimaan paikallisilta päätättäjiltä enemmän ”arvojohtamista” tässä asiassa”, Tallgren pohtii.
Mosambikissa taklataan sekä pitkäkestoisia kehityshaasteita, kuten lapsiavioliittoja. Samaan aikaan ilmastokriisin aiheuttamat äkilliset kriisit vaativat pikaista toimintaa. UNICEF vastaa sekä äkillisiin että pitkäkestoisiin kriiseihin. Kriisin iskiessä työtä suunnataan joustavasti lapsille ja perheille toimitettavaan hätäapuun.
– Erityisen suuren vaikutuksen teki vierailu pakolaisleirillä, mihin tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien taifuunien vuoksi. UNICEF pystyy tekemään aivan todella merkittävää ja todella vaikuttavaa työtä todella pienilläkin resursseilla, se on ehkä päällimmäinen asia, joka on jäänyt tästä reissusta mieleen, Ilvonen summaa.
