Näkökulma: Turvallisuudesta ei pidä tinkiä, ei siis myöskään kehitysyhteistyöstä
Leikkaukset monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön rapauttavat turvallisuutta ja vakautta tilanteessa, jossa kehitysyhteistyön globaalin rahoituksen väheneminen vaarantaa jo nyt miljoonien ihmisten elämän. Lasten turvallisesta tulevaisuudesta ei pitäisi tinkiä vaikeassakaan rahoitustilanteessa.
Maailmantilanne tuntuu hurjemmalta kuin pitkään aikaan. Sota Euroopassa on jatkunut jo vuosia, tilanne Gazassa rikkoo ihmisoikeussopimuksia ja ilmastokriisin vaikutukset aiheuttavat tulvia ja tulipaloja koko ajan enemmän ja koko ajan lähempänä. Paine turvallisemman ja vakaamman maailman aikaan saamiseksi on kova.
Suomen valtion taloutta ja tulevan vuoden budjettia suunnitellaan nyt ankarassa maailman tilanteessa sekä tiukassa talouskurissa. Leikkauksia on tulossa budjettiriihessä ja vaikuttaa siltä, että niitä kohdistuu kehitysyhteistyöhön tälläkin kertaa. Kehitysyhteistyöllä tuetaan nimenomaan turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia globaalisti. Kun terveydenhuolto toimii kaikkialla, syntyy vähemmän pandemioita ja terveet ja koulutetut lapset kasvavat työkykyisiksi aikuisiksi. Työn tulokset hyödyttävät meitä kaikkia.
Vuosien 2023–2025 välillä hallitus on jo leikannut monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä 24,4 miljoonaa euroa eli 13 %. Nämä varat sisältävät Suomen yleisavustukset YK-toimijoille, myös UNICEFille. Yksi esimerkiksi Suomen tukemasta UNICEFin joustavalla rahoituksella tehdystä työstä on Etiopiaan rakennettu sosiaalipalvelujärjestelmä, jonka ansiosta lapset saavat kriittisiä peruspalveluita syntymätodistuksista mielenterveyspalveluihin. Toimivan sosiaalijärjestelmän ansiosta esimerkiksi lapsiavioliitot ovat vähentyneet 27 % kahdessa vuodessa.
Peruspalveluiden ja hyvinvoinnin puute taas aiheuttavat yhteiskunnassa levottomuuksia ja muuttoliikettä.
Pitkäjänteisessä kehitysyhteistyössä sekä nopean reagoinnin humanitaarisessa avustustyössä YK-järjestöillä on etunaan skaalautuvuus ja laaja toimintakyky. YK:n erityinen rooli mahdollistaa toimintakyvyn kaikkein haastavimmissakin olosuhteissa, esimerkiksi Gazan kriisin aikana UNICEF on pystynyt toimimaan alueella koko kriisin ajan. Joustava rahoitus on ensisijaisen tärkeää toiminnan suunnittelun ja sen pitkäjänteisen kehittämisen vuoksi. Toisaalta joustava rahoitus takaa nopean reagoinnin silloin, kun odottamaton kriisi iskee. On sanomattakin selvää, miten tärkeää tämä on nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Suomen tuki YK-järjestelmälle on keskeinen osa ulkopolitiikkaamme ja osoitus sitoutumisestamme vakaaseen, sääntöihin perustuvaan maailmaan. Rahoituksen heikentäminen vie pohjan sitoutumiselta ja vähentää Suomen sananvaltaa ja mainetta kansainvälisessä yhteistyössä. Osallistuminen rahoitukseen taas lisää vaikutusvaltaa. Kansainvälisten sopimuksien vaaliminen ja niistä kiinni pitäminen on Suomenkin etu.
Kehitysyhteistyön rahoitus käännekohdassa
Vauraiden maiden rahoitus kehitysyhteistyölle väheni 9 % vuonna 2024 (OECD). Vuoteen 2027 mennessä rahoituksen ennustetaan vajoavan vuoden 2020 tasolle. Samaan aikaan tarve rahoitukselle kasvaa. Väheneminen muodostuu pääasiassa suurimpien rahoittajien eli Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan tekemistä leikkauksista. Itse asiassa rahoituksen ennakoidaan laskevan niin paljon, että voidaan sanoa koko kentän olevan historiallisessa käännekohdassa. Samaan aikaan Euroopassa suunnataan varoja puolustusmenoihin. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo kertoi kesäkuussa Suomen tavoittelevan puolustusmenojen nostoa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2032 mennessä. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteiden mukaisesti myös investoimaan 0,7 % bruttokansantuotteesta globaaliin kehitykseen, mutta tuosta luvusta ollaan kaukana.
Kansainvälisen avun rahoitus vähenee siis dramaattisesti tilanteessa, jossa avun tarve kasvaa.
Historiallisen suuri määrä lapsia, joka viides lapsi maailmassa, elää konfliktialueilla. Lähes puolet maailman lapsista asuu maissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset asettavat heidät suureen vaaraan. Valtioiden takaama perusrahoitus on tärkeä kivijalka pitkäkestoiselle avustustyölle ja sen kehittämiselle.
Kansainvälisen avustuksen tukeman perusterveydenhuollon ja koulutuksen katkokset osuvat pahiten juuri lapsiin. Esimerkiksi USA:lla on ollut merkittävä rooli terveydenhuollon tukemisessa muun muassa monissa Afrikan maissa. Rahoituksen loppuminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi HIVin, malarian ja tuberkuloosin hoitoon ja ehkäisyyn, lasten perusrokotuksiin ja sairauksien hoitoon. Arvion mukaan lähes miljoonan ihmisen henki on vaarassa, jollei rahoitusta saada taattua muulla tavalla.
Lapset ovat aivan erityinen ryhmä haavoittuvuudessaan ja samalla potentiaalissaan rakentaa tulevaisuutta. Lapsen oikeuksien huomioiminen avustustyötä ja rahoituspäätöksiä tehtäessä on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista ja ennen kaikkea panostus vakaaseen ja turvalliseen maailmaan. Lasten turvallisuudesta ei pidä tinkiä vaikeassakaan rahoitustilanteessa.
Kirjoittajat
