Näkökulma: Miltä YK:n ilmastokokouksen lopputulos näyttää lapsen oikeuksien näkökulmasta?

Maailman maiden sopima tavoite rajata maapallon kuumeneminen 1,5 asteeseen on karkaamassa käsistä, ja tulvat ja hirmumyrskyt nousevat yhä useammin uutisotsikoihin. Maailman lasten kannalta 1,5 asteen tavoite on tärkeä, sillä lapset kärsivät kohtuuttomasti jo nyt ilmastonmuutoksen seurauksista.

Marraskuussa pidetyssä YK:n CO30-ilmastokokouksessa olisikin ollut tärkeää saada tehtyä päätöksiä, joilla päästään 1,5 asteen tavoitteen uralle.  

Valitettavasti maailman maat eivät Brasilian Belémissä kyenneet sopimaan riittävistä toimista. Maiden oli määrä toimittaa uudet päästövähennyssitoumuksensa ilmastokokoukseen. Ne jäivät pahasti riittämättömiksi: uusien sitoumusten perusteella maapallon keskilämpötila nousee 2,2‒2,8 astetta vuosisadan loppuun mennessä. 

Erityisesti olisi tarvittu päätöstä konkreettisista toimista, joilla fossiilisten polttoaineiden käytöstä päästään eroon. Tällaista päätöstä ei saatu kirjattua kokouksen päätösasiakirjaan laajasta kannatuksesta huolimatta.

Toivoa luovat edelläkävijämaat: Kolumbia kokosi 24 maata — mukana myös Suomi — julkilausumaan fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Kolumbia järjestää yhdessä Alankomaiden kanssa huhtikuussa 2026 ensimmäisen kansainvälisen kokouksen julkilausuman edistämiseksi.

Edistysaskeleita maailman lapsille

Positiivista on se, että lapset ovat nousseet pysyvästi YK:n ilmastokokouksen agendalle - pitkälti UNICEFin ja kumppaneiden vaikuttamistyön ansiosta. Lapset ja nuoret huomioitiin muun muassa kokouksen päätösasiakirjassa ja monissa kokouksen työohjelmista.

Lasten kannalta elintärkeää on panostaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi siihen sopeutumiseen. Ilmastokriisi vaikeuttaa jo tällä hetkellä miljardin lapsen elämässä. Sopeutumista kehittämällä voidaan pelastaa lasten henkiä ja varmistaa lasten terveys, kehitys ja oppiminen.

Belémissä sovittiin, että kansainvälinen rahoitus sopeutumiseen pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2035 mennessä. Tämä on tärkeä tavoite, sillä ilmastonmuutoksen hillintä houkuttelee huomattavasti enemmän rahoitusta kuin sopeutuminen.

Ilmastokokouksessa sovittiin lisäksi mittareista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistymistä tarkastellaan. UNICEF on ollut mukana kehittämässä mittareita, jotta ne huomioisivat erityisesti lapset. Mittareissa huomioidaan lasten kannalta tärkeitä asioita vedestä ja sanitaatiosta, terveydestä, ravitsemuksesta ja sosiaaliturvasta. Päätöksessä lapset ja nuoret mainitaan ryhmänä, josta voidaan kerätä tietoa erotellusti.

Lapset huomioidaan myös muun muassa menetysten ja vahinkojen rahastoa koskevissa päätöksissä, oikeudenmukaista siirtymää koskevassa päätöksessä (Just Transition) ja uudessa YK:n ilmastokokouksen tasa-arvosuunnitelmassa (Gender Action Plan). 

Kaiken kaikkiaan YK:n ilmastokokouksen anti erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen jäi laihaksi. Myönteistä on se, että löytyy edelläkävijämaita, jotka haluavat viedä ilmastonmuutoksen hillintää eteenpäin luovilla tavoilla. Me suomalaiset voimme kannustaa Suomea olemaan tiiviisti mukana esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumisen aloitteessa.