Lapsen ääni ei saa jäädä taustalle – osallisuus on oikeus, ei etuoikeus

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapsella on lisäksi oikeus kuulua yhteisöihin ja kiinnittyä yhteiskuntaan. 

Suomessa asuvien lasten osallistumismahdollisuudet ja kiinnostus päätöksentekoon kuitenkin vaihtelevat.

- Erilaiset haavoittuvuustekijät lasten elämässä, esimerkiksi vammaisuus tai puuttuva kielitaito, saattavat vaikeuttaa kuulluksi tulemista. Meidän aikuisten tulee varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus osallistua toteutuu, Suomen UNICEFin kansalaisvaikuttamisen päällikkö Johanna Laaja sanoo. 

Nuoret kokevat, ettei heidän ääntään kuulla 

Suomen UNICEF kysyi alkuvuodesta 2025 13–17-vuotiailta nuorilta näkemyksiä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan.  

Merkittävä osa vastaajista koki, että päätöksiä tekevät aikuiset eivät kuuntele ja ymmärrä nuoria päätöksiä tehdessään eikä edes omassa koulussa tai oppilaitoksessa pysty vaikuttamaan asioihin.

Nuorten mielestä heidän omassa kotikunnassaan ja hyvinvointialueellaan päätöksiä tekevien aikuisten olisi tärkeää kuulla lasten ja nuorten näkemyksiä erityisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin, kouluun ja opiskeluun, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä kiusaamiseen ja syrjintään liittyvissä asioissa. 

- Kun lasten ääni kuuluu, syntyy parempia lasten elämään vaikuttavia päätöksiä ja vahvempaa luottamusta yhteiskuntaan, Laaja toteaa.  

Yhteisöt vahvistavat lasten hyvinvointia 

Lasten näkemykset tulevat parhaiten kuulluksi tilanteissa, joissa he kokevat olevansa hyväksytty ja arvostettu osa ryhmää, kuten perhettä, koululuokkaa tai harrastusporukkaa. 

- Yhteisöön kuuluminen tukee lapsen hyvinvointia, identiteetin rakentumista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä, Laaja sanoo.

Laajan mukaan kyse on pohjimmiltaan lasten osallisuudesta, eli siitä, että lapsi kokee kuuluvansa yhteisöön ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä sekä ympäristöönsä. 

- Haasteena on varmistaa, että osallisuus ei jää muodolliseksi, vaan että lasten näkemykset aidosti vaikuttavat päätöksiin, Laaja painottaa.  

Lasten osallisuus kunnissa 

Lapset ja nuoret ovat myös oman kuntansa, hyvinvointialueensa ja yhteiskunnan täysimääräisiä jäseniä.

- Koska lapsilla ei ole äänioikeutta, tulee kunnassa ja hyvinvointialueilla tehdä aktiivisesti töitä sen eten, että lasten ja nuorten ääni tulee palveluissa ja päätöksenteossa kuuluviin, Suomen UNICEFin lapsiystävällisen hallinnon päällikkö Mirella Huttunen sanoo.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttaa 59 kuntaa ja se tavoittaa 55 % Suomessa asuvista lapsista.

Malli auttaa kuntia esimerkiksi arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia sekä lisää lasten kuulemista arjen palveluissa. Malli myös auttaa kiinnittämään erityistä huomiota kaikista haavoittuvimmassa olevien lasten ja nuorten kokemuksiin. 

- Lasten osallisuus kunnissa voi toteutua monin eri tavoin. Lapsia voidaan esimerkiksi kuulla arjessa, osana päätösten lapsivaikutusten arviointia tai yhteiskehittää palveluja lasten kanssa. Tärkeää on myös se, että heille tarjotaan tietoa ymmärrettävässä muodossa, Huttunen kertoo.