Inka Hetemäen elämäntyö lapsen oikeuksien puolustajana: “Lapsiin investoiminen kannattaa”

Vuonna 2000 Suomen UNICEFilla aloitti työnsä päättäväinen nainen, jonka henkilökohtaisena missiona oli tehdä ihmisoikeuksista ihmisten oikeuksia.  

- Tarkoitan sitä, että ihmisten täytyy ottaa ihmisoikeudet omakseen, vedota niihin ja uskaltaa puhua niistä, Hetemäki sanoo painokkaasti.  

- Jos niistä puhuvat vain oikeusoppineet, se kertoo usein siitä, että ihmisoikeusloukkaus on jo tapahtunut. Ihmisoikeuksien tulee toteutua ihmisten arjessa, Hetemäki jatkaa. 

- Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 42 todetaan, että sitä pitää tehdä tunnetuksi sekä aikuisille että lapsille.  

Toinenkin missio päättäväisellä naisella oli: lapset ja heidän ihmisoikeutensa. 

- Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, mutta lapsiin ja lapsen oikeuksiin investoiminen kannattaa, koska jos tuemme lapsen kasvua alusta lähtien, emme joudu myöhemmin korjaamaan virheitä. Korjaaminen on kallista. Siksi kaikki paukut kannattaa laittaa lapsiin, Hetemäki sanoo. 

Lapsen oikeuksien sopimus neuvoteltiin vaikeina aikoina 

Hetemäkeä inspiroi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen historia.  

Vuonna 1979 Puolan hallitus teki aloitteen sopimuksesta, jonka tarkoitus oli muuttaa lasten asema maailmassa. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen johdolla käydyt neuvottelut kestivät kymmenen vuotta. Lopulta vuonna 1989 syntyi sopimus, joka tunnusti lapset täysivaltaisina oikeuksien haltijoina. 

- Kylmästä sodasta huolimatta saatiin aikaan mittava ja hieno sopimus. Se on meille hyvä muistutus siitä, että vaikeinakin aikoina voidaan saada aikaan hyviä asioita, Hetemäki toteaa. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan ennätysvauhdilla ja on edelleen maailman nopeimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Se velvoittaa valtioita turvaamaan lapsen oikeudet. 

Lapsijärjestöjen yhteistyössä on voimaa 

Vielä vuosituhannen vaihteessa lasten ja lapsen oikeuksien tilanne Suomessa ja kansainvälisesti näytti tilastollisesti paljon heikommalta kuin nykyään. 

- Vuodesta 2000 tähän päivään, esimerkiksi lapsikuolleisuus, eli alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus, on pudonnut 53 %, Hetemäki kertoo. 

- Lasten näkökulmasta maailma on mennyt viimeisten vuosikymmenien aikana valtavia harppauksia parempaan suuntaan. 

Suomessa positiiviseen kehitykseen on Hetemäen mukaan vaikuttanut erityisesti lapsijärjestöjen tekemä yhteistyö. 

- Lapsen oikeuksien sopimusta on saatu mukaan ihmisten arkeen tekemällä sitä tunnetuksi. Ensin lapsen oikeuksien päivä saatiin kalentereihin, ja myöhemmin siitä tuli liputuspäivä.  Nykyään lapsen oikeuksien päivä näkyy esimerkiksi koulujen arjessa todella vahvasti, Hetemäki sanoo. 

- Suuri voitto oli myös se, kun Suomeen saatiin vuonna 2005 lapsiasiavaltuutettu. On upeaa, miten lapsiasiavaltuutetut ovat vieneet lapsen oikeuksia eteenpäin. 

Hetemäki itse ajoi aikanaan vahvasti sitä, että lapsen oikeuksien tulisi näkyä kansallisen opetussuunnitelman perusteissa. Vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteissa hänen työnsä jälki näkyykin niin, että ihmisoikeudet ja etenkin lapsen oikeuksien sopimus mainitaan sekä perusteissa ja arvopohjassa että eri oppiaineisiin liittyen. 

Epätasa-arvo syvenee – haaste ihmisoikeuksille 

Onnistumisten lisäksi Hetemäki näkee, että ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyy tällä hetkellä suuria haasteita. 

- Keskeinen haaste sekä Suomessa että kansainvälisesti on epätasa-arvon syveneminen. Ei siis epätasa-arvon laajeneminen, vaan syveneminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ihminen kärsii esimerkiksi köyhyydestä, on suuri mahdollisuus sille, että hän putoaa marginaaliin muillakin elämän osa-alueille, Hetemäki kuvailee. 

- Toki meillä on aina ollut taskuja, joissa ihmiset voivat huonosti, ja eniten niitä on tietysti kehittyvissä maissa. 

- On ollut koskettavaa nähdä, kuinka monella köyhässä maassa asuvalla lapsella olisi esimerkiksi intoa ja valtavasti kapasiteettia oppia. Silloin sitä ajattelee, että kuka on määrännyt sen, että me täällä Suomessa saamme käydä kouluja ja he eivät. 

Hetemäki muistuttaa, että monissa kehittyvissä maissa talouskasvu hyödyttää liian harvoja. Hetemäen mukaan tarvitaan vahvempaa sosiaalipolitiikkaa, mutta myös uusia toimintatapoja kehitysyhteistyöhön. 

- Kun maa rikastuu, se ei vielä tarkoita sitä, että lapset voivat hyvin. Lapset voivat tutkitusti hyvin maissa, joissa on pienet tuloerot.  

Lapsen oikeuden toteutuminen on aikuisten vastuulla 

Hetemäki toivoo, että nyt monien kriisien keskellä aikuiset muistaisivat ihan erityisesti pitää huolta kaikista lapsista ja puolustaa lapsen oikeuksia. 

- Kun pidämme kaikkien lasten puolta, niin niillä meille läheisilläkin lapsilla on turvallista kasvaa, kun koko yhteiskunta on heidän tukenaan. 

Lisäksi Hetemäki pitää tärkeänä sitä, että lapset kasvatetaan kunnioittamaan muita ihmisiä ja ihmisoikeuksia. 

- Se on todella arvokas asia, koska silloin nämä lapset taas osaltaan rakentavat parempaa yhteiskuntaa. 

Hetemäki ylistää uransa aikana eri puolilla maailmaa tapaamiaan ammattilaisia, jotka ovat työskennelleet lasten eteen vaikeissakin tilanteissa. 

- Esimerkiksi 2000-luvun alussa tapasin Pietarissa paikallisia työntekijöitä, jotka auttoivat hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia. He olivat vakuuttavia, vahvoja ja ammattiylpeitä naisia, jotka tekivät raskasta ja vaikuttavaa työtä. 

- On ollut suuri etuoikeus ja ilo saada tehdä oma työura sellaisena aikana, jolloin ei kyseenalaistettu ihmisoikeussopimusten voimaa.  

- Täytyy kuitenkin muistaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus pystyttiin luomaan vaikeina aikoina. On siis uskottava siihen, että tänäkin päivänä saamme pidettyä ne eloisina.