Siirry sisältöön

Kilpajuoksussa koronaa vastaan on vain joko voittajia, tai pelkkiä häviäjiä

Vaikka valoa näkyy tunnelin päässä Suomessa, rokotteiden tasavertainen jakelu on ainoa ratkaisu maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi.

Inka Hetemäki Näkökulma
Inka Hetemäki
Värikkäästi pukeutuneet ihmiset jonottavat rokotukseen Nepalissa.

Saan koronarokotuksen tiistaina. Olen siitä kiitollinen. Suomi ja muut länsimaat on näillä näkymin rokotettu vuoden loppuun mennessä.

Jee, elämä avautuu! Kahvilat! Sukulaisten ja ystävien suuri jälleennäkeminen! Matkat! Maailma on taas meidän!

Vai onko?

Rikkaat maat ovat rohmunneet toimitetuista koronarokotteista 87 prosenttia. Köyhille maille rokotteita on riittänyt näistä noin 700 miljoonasta toimitetusta rokotteesta vain 0,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vauraissa maissa keskimäärin joka neljäs ihminen on rokotettu, köyhemmissä maissa yksi viidestäsadasta.

Raha ratkaisee ja rikkaat maat kahmivat rokotteita jopa yli oman tarpeen. Rokotenationalismilla, pelasta itsesi -strategialla, on maailman mittakaavassa dramaattisia seurauksia. Näin virus jatkaa matkaansa ja muuntautumistaan. Samalla menetämme ihmishenkiä niin virukselle kuin sen seurauksiin. Maailmantalouden kriisi syvenee, köyhien ihmisten määrä – joista yli puolet on lapsia – lisääntyy sadoilla miljoonilla. Hyvinvointivelka kasvaa ja yhteiskuntarauha säröilee. Alle viisivuotiaita lapsia ennustetaan kuolevan 6000 lasta enemmän päivässä.

Edes meillä rikkailla mailla ei ole tähän epätasa-arvoon varaa. Sen hinta on meille kaikille paljon korkeampi kuin mitä olisi rokotteiden tasa-arvoisen jakelun hinta.

Osana COVAX-yhteistyötä UNICEF johtaa koronarokotteiden toimitusta 82:een matalan tulotason maahan. Näissä maissa terveydenhuollon työntekijöitä koulutetaan ja kylmäketjut päivitetään. Puuttuu enää rokotteiden tasa-arvoinen saanti. Ongelma ei ole saada rokotteita jaettua – ongelma on saada niitä jaettavaksi.

UNICEFin yrittäessä saada tarpeeksi rokotteita jaettavaksi kaikille ihmisille, media seuraa henkeään pidätellen koronarokotusten kilpajuoksua: mikä maa onnistuu ensimmäisenä rokottamaan kaikki kansalaisensa. Kyseessä on eliittikisa harvoille ja valituille. Suurta osaa maailman maista ei ole otettu mukaan edes alkukarsintoihin.

Vääränlainen kisa. Turha kisa.

Sillä tässä taistelussa ei ole voittajia ja häviäjiä. On vain joko voittajia, tai pelkkiä häviäjiä.


Avauskuva: terveydenhuoltaja ja muut etulinjan työntekijät jonottavat ensimmäiseen koronarokotukseensa Palungtarin terveyskeskuksessa Gurkhien alueella pohjois-Nepalissa. © UNICEF/UN0447247/Prasad Ngakhusi.


UNICEF rokottaa joka vuosi puolet maailman lapsista. Työskentelemme sen eteen, että jokainen lapsi olisi suojassa ehkäistäviltä mutta hengenvaarallisilta taudeilta asuinpaikastaan ja kansalaisuudestaan huolimatta.

Lisätietoa UNICEFin rokotetyöstä voi lukea täältä.

Lahjoita, tehdään yhdessä historiaa

Julkaistu23.4.2021