Siirry sisältöön

Kahdeksan tautia, jotka rokotusten ansiosta jo lähes unohdimme

Korona-aika on muistuttanut meitä kaikkia siitä, miten tuhoisia vaikutuksia tarttuvalla taudilla voi olla. Maailmassa on kuitenkin yhä monia muitakin vaarallisia tauteja, joiden olemassaolon olemme Suomessa rokotteiden ansiosta lähes unohtaneet.

Susanna Karvinen Näkökulma
Aikuinen pitää lasta reppuselässä.

Suomessa saamme elää maassa, jossa terveydenhuoltojärjestelmä toimii ja jossa valtio panostaa rokotuksiin. Monille maailman lapsille tilanne ei ole yhtä hyvä.

Nämä kahdeksan Suomesta lähes täysin hävitettyä tautia tappavat lapsia edelleen maailmalla.


19-vuotias Maimaouna saa jäykkäkouristusrokotteen raskauden aikaisessa lääkärintarkastuksessa UNICEFin tukemalla terveysasemalla Nigerin pääkaupungissa Niameyssa. Kyseessä on Maimaounan neljäs raskaus, mutta hänellä on vain yksi elossa oleva lapsi. KUVA: © UNICEF/UNI201266/Phelps

1. Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on bakteeritulehdus, joka aiheuttaa kivuliaita kouristuksia, leukalukkoa ja lihasten jäykkyyttä. Tartunta tapahtuu bakteerin itiöiden päästessä verenkiertoon haavan tai naarmun kautta. Kuka tahansa voi saada tartunnan, mutta tauti on erityisen yleinen vastasyntyneillä vauvoilla ja heidän äideillään.

Suomessakin jäykkäkouristusepidemiat olivat ennen tavallisia, mutta neuvolajärjestelmän ja kansallisen rokoteohjelman ansiosta meidän ei enää tarvitse pelätä tautia.

Yhtä hyvä tilanne ei ole kaikkialla maailmassa. Maailmanlaajuisesti jäykkäkouristus tappaa 30 000 vastasyntynyttä vauvaa vuosittain. Vauvat saavat tartunnan tautia kantavalta äidiltä, kun napanuora joudutaan katkaisemaan epähygieenisissä oloissa. Suurin osa tartunnan saaneista vastasyntyneistä kuolee.


Halyna, 43, katsoo kun lääkäri Nataliya tarkastaa viiden kuukauden ikäisen Alexanderin ennen rokottamista terveysasemalla Ukrainassa. Kolme vuotta sitten viisi Halynan rokottamattomista lapsista sairastuivat hinkuyskään ja joutuivat sairaalaan. Siitä lähtien hän ei ole jättänyt välistä yhtäkään terveystarkastusta ja pitää huolen, että lasten rokotukset ovat ajan tasalla. KUVA: © UNICEF/UN060130/Zmey

2. Hinkuyskä

Sana ”hinku” tulee äänestä, jonka tartunnan saanut henkilö päästää yrittäessään saada happea keuhkoihin yskäkohtauksen jälkeen. Hinkuyskä on helposti tarttuva ja leviää pisaratartuntana. Se tarttuu helposti perheiden sisällä, päiväkodeissa ja kouluissa.

Hinkuyskä voi johtaa keuhkokuumeeseen, aivovaurioihin ja jopa kuolemaan. Se on erityisen vaarallinen imeväisikäisille lapsille, joita ei ole vielä rokotettu.

Rokotukset toimivat tehokkaasti hinkuyskää vastaan, mutta tautia vastaan rokotettu henkilö voi silti saada tartunnan. Näin voi tapahtua, jos henkilö ei ole saanut kaikkia viittä rokoteannosta tai tehosterokotusta viimeisen 10 vuoden aikana.

Suomessakin tavataan edelleen hinkuyskää, mutta täällä laajoilta epidemioilta on vältytty.


Marsolyaire pitää sylissään vastasyntynyttä poikaansa Moisésta UNICEFin tukemassa lastensairaalassa Caracasissa, Venezuelassa. Moisés on juuri saanut tuberkuloosi- ja hepatiittirokotukset. KUVA: © UNICEF/UNI240670/Pocaterra

3. Hepatiitti B

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmassa on ainakin 257 miljoonaa hepatiitti B -infektion saanutta ihmistä. Vain 10 prosenttia on tietoisia tartunnastaan.

Hepatiitti B tarttuu kehon nesteiden kautta. Alueilla, joissa tautia tavataan yleisesti, tartunta voi tapahtua myös äidistä lapseen synnytyksen tai imetyksen aikana.

Yhdellä yhdeksästä tartunnan saaneista lapsista infektio kehittyy krooniseksi. Kroonistuessaan tauti lisää maksakirroosin, syövän ja kuoleman riskiä.

Kaikki raskaana olevat naiset tulisikin seuloa taudilta ja kaikkien tartuntariskissä olevien vauvojen tulisi saada ensimmäinen hepatiitti B -rokotteensa pian syntymän jälkeen.


16-vuotias Mohebullah syntyi terveenä, mutta sai poliotartunnan yksivuotiaana Afganistanin konfliktin seurauksena. Nyt hänen jalkansa ovat halvaantuneet. KUVA: © UNICEF/UN0399571/Fazel

4. Polio

Polio on vaarallinen virus, joka rampauttaa sairastajansa ja voi jopa tappaa tämän. Se leviää ihmisestä toiseen hengitysteiden tai suun kautta. Lihasten halvaantuminen tapahtuu, kun virus pääsee taudin kantajan keskushermostoon.

Polio on hävitetty maailmasta lähes kokonaan. Rokotteiden ansiosta poliotapaukset ovat laskeneet 99 prosentilla maailmalaajuisesti.

Suomesta polio hävitettiin jo 1960-luvulla juuri rokotusten ansiosta. Tosin vuonna 1984 Suomessa iski uusi polioepidemia, mutta se saatiin kuriin kansallisella rokotekampanjalla.

Polio on kuitenkin edelleen uhka joissakin maissa. Erityisesti Afganistanissa ja Pakistanissa tilanne on huolestuttava. Koronapandemia on pakottanut kansalliset rokotusohjelmat tauolle ja siten aiheuttanut villin polioviruksen lisääntymisen.

Lasten rokottaminen poliota vastaan kaikkialla maailmassa on paras tapa estää taudin leviäminen ja suojella lasten terveyttä.


Tyttövauva rokotetaan tuhkarokkoa vastaan UNICEFin tukemalla terveysasemalla Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa. KUVA: © UNICEF/UN0414893/Naftalin

5. Tuhkarokko

Tuhkarokko on yleisinfektio, joka aiheuttaa korkeaa kuumetta, hengitystieoireita ja ihottumaa sekä vaikeita jälkitauteja.

Tuhkarokko myös tappaa. Pelkästään vuonna 2019 siihen kuoli yli 200 000 ihmistä. Vuosien 2016 ja 2019 välillä tuhkarokkokuolemat nousivat maailmanlaajuisesti 50 prosentilla.

Tuhkarokko myös tarttuu erittäin helposti. Kun koronan tarttuvuusluku eli R-luku on alle kaksi, tuhkarokossa se on 12 ja 17 välillä. Tämä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin 12-17 ihmistä lisää. Tuhkarokkovirus säilyy tarttuvana pinnoilla ja huoneilmassa jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on poistunut tilasta.

Ennen rokotusten alkua Suomessakin lähes kaikki ennen 1970-lukua syntyneet sairastivat taudin

Tuhkarokko on edelleen hyvin yleinen alueilla, joissa ihmisiä on vaikea päästä rokottamaan. Tällaisilla alueilla yksikin vieraileva matkustaja voi aiheuttaa epidemian, sillä virus leviää nopeasti rokottamattoman tai alirokotetun väestön keskuudessa.


 Nuori tyttö pitelee rokotekorttiaan saatuaan MPR-rokotteen tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan Busiassa, Ugandassa. KUVA: © UNICEF/UNI240301/Abdul

6. Sikotauti

Sikotauti on virusperäinen sylkirauhastulehdus. Se aiheuttaa turvotuksen korvanalussylkirauhasissa, joka näkyy usein turvonneena leukana ja poskina. Taudin oireet ovat usein lieviä, mutta teini-iässä tartunnan saaneille pojille virus voi aiheuttaa lapsettomuutta.

Sikotauti voi myös aiheuttaa keskenmenoja ja kuulovaurioita, aivo- tai aivokalvontulehduksia sekä tulehduksia kiveksissä, munasarjoissa tai rinnoissa.

Suomesta kotoperäinen sikotauti on kansallisen rokoteohjelman ansiosta saatu hävitettyä. Vuosittain Suomessa esiintyy noin 2-4 tapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta.


Kätilö tekee terveystarkastuksen raskaansa olevalle naiselle ennen synnytystä Nebbin sairaalassa Ugandassa. Vihurirokko on äärimmäisen vaarallinen syntymättömille lapsille. Siksi tytöt ja naiset on rokotettava ennen raskaaksi tulemista. KUVA: © UNICEF/UN0207211/Sibiloni

7. Vihurirokko

Vihurirokko leviää yskimisen ja aivastamisen välityksellä. Se aiheuttaa punaista ihottumaa, joka ilmenee noin kaksi viikkoa tartunnan saamisen jälkeen ja kestää kolme päivää.

Vihurirokko voi olla myös oireeton. Kaikki tartunnan saaneet eivät edes tiedä sairastuneensa.

Vihurirokko on kuitenkin äärimmäisen vaarallinen syntymättömille lapsille ja heidän äideilleen. Se voi johtaa keskenmenoon tai vaurioittaa sikiötä aiheuttamalla muun muassa kuulo- näkö- tai sydänvaurioita, kehitysvammaisuutta tai useiden elinten kuten aivojen, maksan ja keuhkojen tulehdusta.

Myös vihurirokko on Suomesta selätetty kansallisen rokoteohjelman ansiosta. 


Nuori tyttö saa kurkkumätärokotteen terveysasemalla Adenissa Jemenissä, jossa rokottaminen jatkuu koronapandemiasta huolimatta. KUVA: © UNICEF/UNI349183/Fahdl

8. Kurkkumätä

Kurkkumätä aiheuttaa paksun limakalvopeitteen nenän, nielun tai kurkunpään alueella tehden hengittämisestä ja nielemisestä vaikeaa. Potilas voi kuolla tukehtumalla, jos limakalvopeitteet tukkivat hengitystiet.

Kurkkumädän ajatellaan usein jo kuuluvan menneisyyteen. Näin onkin monen maan kohdalla, kuten Suomessa. Täällä ilmaantuvuus on rokotusten ansiosta pysynyt erittäin matalana jo 1950-luvulta lähtien. 2000-luvun puolella on ilmoitettu vain kolme tartuntaa.

Kuitenkin muun muassa Jemenissä tavataan edelleen kurkkumätäepidemioita. Tauti jyllää maassa tälläkin hetkellä ja on jo tappanut tuhansia ihmisiä.

 


UNICEF rokottaa joka vuosi puolet maailman lapsista. Työskentelemme sen eteen, että jokainen lapsi olisi suojassa ehkäistäviltä mutta hengenvaarallisilta taudeilta asuinpaikastaan ja kansalaisuudestaan huolimatta.

Lisätietoa UNICEFin rokotetyöstä voi lukea täältä.

 

Lahjoita, tehdään yhdessä historiaa

Julkaistu14.4.2021