Koronapandemia mullisti työarjen myös UNICEFin aluetoimistossa Dakarissa

Mirkka Mattila vastaa puhelimeen keskeltä kiireistä perhearkea. Taustalta kuuluu pannujen kolinaa. Mattilan toista luokkaa käyvä lapsi on etäkoulussa ja kysyy äidiltä välillä neuvoa. Nuorempi, 3-vuotias, on myös kotona ja kaipaa seuraa. 

- Mieheni on Accrassa Ghanassa jumissa, eikä pääse kotiin, koska ilmatila on suljettu eikä lentoja ole. Olen yksin lasten kanssa. Kokopäivätyön kanssa etäkoulun pyörittäminen on ollut hieman haasteellista.

Mattila on töissä UNICEFin Länsi- ja Keski-Afrikan aluetoimistossa Senegalin Dakarissa ja hänen työnsä keskittyy lasten syntymärekisteröintiin.

On elintärkeää, että tämä työ jatkuu myös pandemian aikana.

Korona otettiin heti vakavasti

- Korona saapui tänne tuontituliaisena Euroopasta maaliskuun puolivälissä, Mattila kertoo. 

- Tilanteeseen suhtauduttiin välittömästi hyvin vakavasti: rajat suljettiin, liikkumista rajoitettiin ja terveydenhuoltoon panostettiin. Ulkonaliikkumiskielto asetettiin voimaan, ja maskit määrättiin pakollisiksi julkisilla paikoilla”.

Mattilan toimiston kattamalla alueella on 24 maata. Ne ovat hyvin erilaisia Gabonin ja Sao Tomen pikkuvaltioista Nigerian ja Kongon demokraattisen tasavallan kaltaisiin jättiläisiin.

Normaalissa arjessa Mattila on työmatkoilla noin puolet ajasta, joten koronan tuoma muutos työhön on ollut valtava.

- Matkustaminen on ehdottoman tärkeää, jotta saan kuvan realiteeteista ja pystyn tarjoamaan olosuhteisiin sopivaa tukea. Usein ihmiset pääkaupungin ministeriössä eivät tiedä, miten peruspalvelut kentällä toimivat tai eivät toimi. On tärkeää tavata ihmisiä, jotka pyörittävät toimintaa käytännössä.  

Mirkka Mattilan työarki on normaaleissa olosuhteissa täynnä matkustamista.

Pandemian seuraukset ovat murskaavia

Mattilan työn kattama alue on maailman köyhintä ja tilanne kehityksen kannalta huono.

- Lapsikuolleisuus on suurta, miljoonat lapset eivät ole koulussa ja lapsiin kohdistuva väkivalta on arkipäivää: jopa 80 prosenttia lapsista on kärsinyt alueella väkivallasta koulussa, kotona tai muiden lasten keskuudessa. Koti ei siis ole suurelle osalle lapsista turvapaikka, Mattila kertoo.  

Hän kertoo olevansa huolissaan alueen ihmisten toimeentulosta. Myös valtioiden peruspalvelut ovat kärsineet tilanteesta.

UNICEF on auttanut monella tapaa.

- Olemme toimittaneet muun muassa saippuaa ja vesipisteitä, maskeja ja muita kustannustehokkaita välineitä tartuntojen estämiseksi ja peruspalveluiden toiminnan turvaamiseksi.

Vaikka viruksen leviäminen saataisiinkin estettyä, pandemian välilliset vaikutukset ovat dramaattisia.

- UNICEFin rokotuskampanjat esimerkiksi tuhkarokkoa vastaan ovat olleet jäissä. Vanhemmat ovat myös tuoneet lapsiaan selvästi vähemmän rutiinirokotuksiin terveysasemille.

Vanhemmat ovat tilanteesta syystäkin huolissaan, mutta usein taustalla on myös rokotevastaisuutta ja rokotteisiin liittyviä harhaluuloja.

- Yhden huhun mukaan COVID-rokotetta testattaisiin Afrikan maissa. Se ei pidä paikkaansa. Yritämme korjata luuloja oikealla ja ajantasaisella viestinnällä.

Etäkoulua radion kautta

Lapset ovat kärsineet suuresti myös koulujen sulkemisesta.

- Lapsilla ei ole yleensä mahdollisuutta päästä digitaalisten oppimateriaalien pariin verkon kautta, joten UNICEF on ollut kehittämässä oppimisalustaa, jota on käytetty radion ja tv:n kautta eri maissa, Mattila kertoo.  

Teknologiakuilu on kuitenkin suuri: hyvin pienellä määrällä väestöstä on TV ja vain pieni osa pääsee tätä kautta opetuksen piiriin. Radio tavoittaa enemmän.

Oppimista vaikeuttaa myös se, että vanhemmatkin saattavat olla lukutaidottomia, jolloin he eivät pysty auttamaan lapsiaan etäopiskelussa. 

Mirkka Mattilan työarkea: tässä matkustetaan joen yli autolautalla Gambiassa.

Syntymärekisteröinti – pieni suuri asia

Viimeiset kuusi vuotta Mattilan työ on keskittynyt lasten syntymärekisteröintiin, jonka teknisenä asiantuntijana hän työskentelee.

Syntymärekisteröinti on tärkeää, jotta lapset saavat henkilöpaperit ja esimerkiksi pääsevät kouluun. Ilman rekisteröintiä lasten koulunkäynti hankaloituu, koska vaikka he voivat aloittaa koulun, mutta he eivät voi suorittaa loppukokeita ja siirtyä peruskoulusta yläasteelle. Monen koulunkäynti tyssää tähän.

Rekisteröintiä pidetäänkin yhtenä lapsen ensimmäisistä oikeuksista.

Yhdessäkään Mattilan työn kattamassa maassa ei ole olemassa väestötilastoja, joten maissa ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon lapsia syntyy ja kuolee, missä he syntyvät ja kuinka paljon minkäkin ikäisiä lapsia on.

Ajantasaisen tiedon puute saattaa aiheuttaa sen, että rokotteita tai koulunaloituspaikkoja ei ole riittävästi.

Vuosien aikana työ rekisteröinnin hyväksi on muuttunut järjestelmällisemmäksi.

- Alun perin teimme paljon kampanjoita lasten rekisteröimisen puolesta. Kampanjoinnista siirryttiin myöhemmin koko väestötietojärjestelmän kehittämiseen ja kestävämpiin tapoihin saada lapset rekisteröityä heti syntymän jälkeen.

Rekisteröinti on nykyisin yhdistetty usein terveyspalveluihin.

- Olemme saaneet rekisteröintipisteet sairaaloihin ja terveyskeskuksiin synnytysosastoille. Tällä pyritään siihen, että syntyvät lapset rekisteröitäisiin heti eikä lapsia tarvitsisi jälkikäteen etsiä ja rekisteröidä.

Länsi- ja Keski-Afrikan alueella kyseessä on suuri edistysaskel.

- Kun kehitysindikaattorit ovat alhaisia, pienestäkin edistyksestä ollaan iloisia, Mattila kertoo.

Onnistuminen! Tämä nigerialainen tyttö on saanut syntymärekisteritodistuksen.

Esimerkiksi Nigeriassa rekisteröityjen lasten määrä on noussut 30 prosentista 43:een. Se merkitsee miljoonia lapsia vuosittain. Toisessa alueen suurista maista, Kongossa, kasvua on tullut 25:stä 40 prosenttiin.

Työtä kuitenkin riittää edelleen.

- Kaikista alueen lapsista vain hieman yli puolet on tällä hetkellä rekisteröity.

Yksinkertaisella teknologialla ratkotaan isoja ongelmia

Monessa Länsi- ja Keski-Afrikan maassa rekisterit ovat edelleen paperisia ja yhdessäkään maassa ei ole täysin sähköistä järjestelmää.

- Olemme tukeneet hallituksia uusien työtapojen käyttöönotossa. Hyödynnämme muun muassa matkapuhelinteknologiaa: paikallisista maistraateista lähetetään tekstiviestinä sisäministeriölle kuukausittain luvut rekisteröidyistä lapsista. Näin tilastoja voidaan verrata muihin tietoihin syntyneistä lapsista kuten terveystilastoihin.

Tekniikan ei tarvitse olla hienoa ja kallista.

- Tähän ei tarvita edes älypuhelinta. Monella on käytössä vanha Nokia. Se riittää hyvin ja on kustannustehokasta.

 
Lasten syntymärekisteröinnit saadaan tilastoitua matkapuhelinten avulla. Yksinkertaista ja edullista!

Katse tulevaan

Tänä syksynä Mattilaa odottavat uudet haasteet: siirto uusiin tehtäviin Norsunluurannikon maatoimistossa lasten suojelun osastopäällikkönä häämöttää tulevaisuudessa.

Korona jyllää mantereella edelleen. 

Mattila lukee edelleen aktiivisesti kotimaisia lehtiä ja peilaa tilannetta Suomeen.

- On hienoa, että koronan aikana lastensuojelukysymykset ovat olleet esillä mediassa. Myös Suomessa on suuret riskit siihen, että kotiin jääminen ja koulujen sulkeminen mullistaa lapsen koko elämän.

- Mutta se todellisuus, mitä suomalaiset lapset ovat eläneet korona-ajan poikkeusoloissa, on arkipäivää miljoonille lapsille Afrikassa. He eivät pääse koskaan kouluun tai elävät jatkuvan väkivallan pelon alla omissa kodeissaan.

- Me UNICEFissa jatkamme työtämme sen eteen, jotta kaikki lapset pääsisivät kouluun ja voisivat elää vapaana väkivallan pelosta.

 

Teksti: Tuuli Hongisto / UNICEF

Kuvat: Mirkka Mattila / UNICEF