Tukkapöllystä ja sättimisestä kannustavaan kasvatukseen

Kuritusväkivalta on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1984. Suomalaisten asenteet kasvatuksellista väkivaltaa kohtaan ovat 30 vuoden aikana muuttuneet tasaisesti kielteisimmiksi.

Tutkimusten mukaan vanhemmat kuitenkin ajoittain turvautuvat väkivaltaan arjessa. Luunapit, tukkapölly, töniminen, lapsen kovakourainen käsittely, lapsen uhkailu, pelottelu, haukkuminen ja jatkuva huutaminen luokitellaan kaikki lieväksi väkivallaksi. Etenkään henkisen väkivallan muotoja ei tunnisteta lapselle haitallisiksi.

– Jokainen haluaa lapselleen hyvää, mutta monilla vanhemmilla ei ole riittävästi myönteisiä keinoja selvitä arjen haastavista tilanteista, toteaa suunnittelija Johanna Matikka, Ensi- ja turvakotien liitosta.

Miksi vanhemmat sortuvat käyttämään väkivaltaa?

On tärkeää, että vanhemmuuteen liittyvästä stressistä puhutaan.

Tutkimusten mukaan vanhemmat, jotka ovat omassa lapsuudessa kokeneet kuritusväkivaltaa, turvautuvat siihen helpommin itsekin kasvattajana. Oma kasvatushistoria tulisikin ottaa puheeksi jo neuvolassa. Kasvatustapoja ja tavoitteita on hyvä pohtia jo ennen lapsen ensimmäistä uhmaikää.

Koulujen ja päiväkotien alkaessa lapsiperheiden kalenterit täyttyvät, kun arjen palasia sovitellaan yhteen. Kiireisissä arkiaamuissa kiehahtaa herkästi yli ja temppuileva lapsi tulee puettua kovakouraisemmin kuin oli tarkoittanutkaan.

Uhkailu ja käteen tarttuminen saa lapsen ehkä tottelemaan mutta aiheuttaa lapselle myös pelkoa. Lapsi joka pelkää, ei opi toivottua, vaan sen että ylivallalla voittaa.

Toistuva pelko aiheuttaa lapsen elimistössä myös fysiologisia muutoksia, joilla on suora vaikutus lapsen terveyteen. Pitkittynyt stressi altistaa lapsen monenlaisille sairauksille sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksille.

Kannustamalla ja empatialla pidemmälle

Väkivallaton ja kannustava kasvatus tukee lapsen terveen itsetunnon rakentumista ja antaa vankan pohjan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle.

Arjen haastavissa tilanteissa solmukohtien ennakointi auttaa. Muutaman minuutin väljemmät aikataulut helpottavat kiirettä. Kun aikuinen huomaa hermojensa kiristyvän, muutama syvä hengitys laskee tutkitusti stressitasoa ja rauhoittaa oloa.

Sen hyväksyminen, ettei lapsi käyttäydy kuten aikuinen, antaa aikuiselle perspektiiviä.

Turvallisessa sylissä kiukku sulaa joskus nopeammin kuin yksin lattialla, huumorilla ja leikillisyyden selviää leppoisammin kuin komennoilla. Joskus pieni tauko on paikallaan ennen sovinnon tekoa.

Kannustavan kasvatuksen kampanja

Lapsi- ja perhejärjestöt lohduttavat, ettei haastavissakaan tilanteissa tarvitse turvautua väkivaltaan vaan vaihtoehtoisia tapoja on tarjolla.  Kannustavia kasvatuskeinoja, tukea ja tietoa on koottu yhteen Kasvatuspuntari-kampanjan kotisivulle: www.kasvatuspuntari.fi

Väestöliiton verkkopalveluissa, Perheaikaa.fi-sivustolla, Väestöliiton vanhemmuussivustolla sekä Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodin chatissa 29.8–9.9. on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kasvatuskysymyksistä.

Kasvatuspuntari-kampanjan toteuttavat Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen UNICEF, Väestöliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Emma & Elias -ohjelma.

Mukana kampanjassa on myös Siskonpeti-sketsisarja, joka pureutuu viihteen keinoin vallitseviin kasvatusasenteisiin.

Lisätietoja

Johanna Matikka, Suunnittelija, Kannusta minut vahvaksi! – hanke, Ensi- ja turvakotien liitto p. 050 373 8506
Inka Hetemäki, Ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja, Suomen UNICEF
Suvi Laru, Psykologi, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Väestöliiton Vanhemmuuskeskus p. 050 341 9606
Ulla Siimes, Toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto p. 040 553 0981
Miia Pitkänen, Ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun Keskusliitto p. 040 744 6505
Tuuli Daavittila, Viestintäkoordinaattori, Emma&Elias – ohjelma p. 050 433 4058