Siirry sisältöön

Lakiesitys perheenyhdistämisestä syrjii pienituloisia perheitä

Sisäministeriö esittää tiukennuksia perheenyhdistämiseen, mikä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhempien tulojen perusteella.

Uutinen
Nuori poika huopineen Serbian Miratovacissa, jossa turvapaikanhakijat voivat levähtää ennen pakomatkan jatkumista. © UNICEF/UN08799/Vas

Sisäministeriön ulkomaalaislain muutos asettaisi toimeentulovaatimuksia niin Suomen kansalaisille kuin Suomessa kansainvälistä suojelua saavalle Jos esimerkiksi Suomessa oleva mies haluaa saada luokseen puolisonsa ja kaksi lasta, tulee hänen ansaita kuukaudessa nettona 2600 euroa.

-Toimeentulovaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että pienituloisten vanhempien lapset joutuvat elämään ilman toista tai molempia vanhempiaan, mutta rikkaammille suodaan perhe-elämä. Tämä ei ole lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämää yhdenvertaista kohtelua, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Hallituksen esityksessä pyritään ”huomioimaan kansainväliset sopimusvelvoitteet.” Siinä on kuitenkin jätetty huomioimatta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaate, artikla 2, joka velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajan kansallisuuteen tai varallisuuteen perustuvaa erottelua.

- Pakolaisten kohdalla tilanne voi olla erityisen raadollinen. Lakiesitys tarkoittaa käytännössä sitä, että pienituloisen tai työttömän pakolaisen lapsi jää sodan jalkoihin tai pakolaisleireille vaille kunnon ravintoa, terveydenhoitoa ja koulutusta, Hetemäki sanoo.  

Suomen tiukennukset pohjautuvat EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin. Se asettaa kuitenkin vain vähimmäisvaatimukset perheenyhdistämiselle. Hallitus kertoo esityksessään tavoittelevansa sitä, että ”Suomi ei näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana”.

- Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus on keskeinen periaate kaikessa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, perustuslaissamme ja muussa lainsäädännössämme. Siitä ei voi laistaa edes kriisitilanteissa, Hetemäki painottaa.

Lisätietoja:

Inka Hetemäki
+358 40 545 4837
[email protected]

Julkaistu12.2.2016