Koulu kiinni – entä lapsen oikeudet?

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa hiukan alle 2 600 peruskoulua. Vielä vuonna 2008 lukumäärä oli melkein 3 200. Oman koulun sulkeminen on siis pelkästään viime vuosina koskettanut useita lapsia ja perheitä.

Usein kouluverkkoa koskevien päätösten taustalla on kunnan heikko taloudellinen tilanne. Joskus kyse on siitä, että lasten määrä on jollain alueella vähentynyt. Lapsille ja perheille kyse on isosta asiasta, joka herättää huolta ja kysymyksiä.

Miten pitkä lapsen koulumatka jatkossa on ja onko se turvallinen? Miten uudessa koulussa puututaan kiusaamiseen? Miten käy tutun ryhmän, jatkaako tuttu opettaja? Milloin päätös tehdään ja millä perusteilla? Kuullaanko vanhempia, entä lapsia?

Lapsen etu punnittava etukäteen

Lapsen oikeudet on koottu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimus on maailmanlaajuisesti jaettu käsitys siitä, mitä lapsen hyvä elämä edellyttää. Siksi se ei useinkaan anna yksiselitteisiä vastauksia tiettyihin tilanteisiin, vaan velvoittaa etsimään kussakin tilanteessa lapsille parasta ratkaisua. Sopimukseen kirjatut oikeudet antavat osviittaa siitä, millaisia näkökulmia lapsia koskevien päätösten valmistelussa tulee huomioida.

Mitä tämä siis tarkoittaa tapauksissa, joissa harkitaan koulun lakkauttamista? Silloin päätöksen valmistelijoiden on arvioitava ennalta, miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen. Valmistelussa on tunnistettava sekä myönteiset että kielteiset seuraukset. Ei-toivottujen seurausten tunnistaminen auttaa lieventämään haittoja silloin, kun niitä ei voida kokonaan välttää.

Kouluverkkopäätöksissä on siis arvioitava esimerkiksi koulumatkojen turvallisuutta ja niihin kuluvaa aikaa. On tunnistettava vaikutukset tuntikehykseen ja oppilashuollon resursseihin. On myös huomioitava, että eri lapsiryhmille vaikutukset saattavat olla erilaisia – eri lapsiryhmien etu saattaa olla jopa toisilleen vastakkainen.

Kysytään myös lapsilta!

Lapsen edun harkintaan kuuluu myös lasten omien näkemysten selvittäminen ja huomioon ottaminen.

Osallistuin kerran tilaisuuteen, jossa alakouluikäisiltä lapsilta kysyttiin, millainen on hyvä koulu. Lapsilta kysyttiin myös ajatuksia mahdollisesta koulun vaihtamisesta, olipa syy sitten oman koulun lakkauttaminen tai vaikka muutto.

Lasten mielestä hyvän koulun tekevät kaverit, kiva opettaja, hyvä piha-alue ja se, ettei kiusata. Koulun vaihtaminen sai lapset miettimään kaverisuhteiden säilymistä ja koulumatkaa, mutta positiivisena asiana myös uusia kavereita ja kenties parempaa piha-aluetta ja harrastusmahdollisuuksia.

Lapset pohtivat paljon sitä, millaisia sääntöjä uudessa koulussa on. He toivoivat, että tutustumispäivissä olisi tilaisuus jutella paitsi tulevan opettajan, myös uuden koulun oppilaiden kanssa. Tämä on valtavan tärkeä näkökulma – vertaisilta saa erilaista tietoa kuin aikuisilta.

Päätösten valmistelijoiden tehtävä on arvioida vaikutuksia ja punnita, millainen ratkaisu kokonaisuutena turvaa kussakin tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen lapsen oikeuksien toteutumisen. Se ei ole helppo tehtävä, mutta huolellinen lapsivaikutusten arviointi auttaa löytämään hankalassakin tilanteessa parhaan mahdollisen ratkaisun.

***

Näkökulma-blogissa kirjoittajat esittävät ajatuksiaan lapsen oikeuksista. Näkökulmat eivät edusta UNICEFin virallista kantaa.

***

Kuva: © UNICEF/Suomi 2012/Penttilä