UNICEFin raportti: Suomi viidenneksi paras rikas maa lasten hyvinvointivertailussa

Laita hyvä jakoon Whatsapp
3.9.2020

”Suomella on paljon aihetta tyytyväisyyteen, mutta myös paljon kirittävää. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla paras maa lapsille”, sanoo Suomen UNICEFin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen.

© UNICEF / Suomi 2017 / Hanna-Kaisa Hämäläinen
© UNICEF / Suomi 2017 / Hanna-Kaisa Hämäläinen

UNICEFin Report Card -raportin mukaan Suomi on viidenneksi paras 38 rikkaasta maasta lasten hyvinvointia tarkasteltaessa.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät Alankomaat, Tanska ja Norja. Suomen edelle sijoittui myös Sveitsi. Heikoimmin sijoittuivat Yhdysvallat, Bulgaria ja peränpitäjänä Chile.

Raportti asettaa maat paremmuusjärjestykseen tutkimalla hyvän lapsuuden toteutumista kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat hyvä mielenterveys, hyvä fyysinen terveys ja elämäntaidot.

Lisäksi raportti tarkastelee lasten hyvän elämän toteutumista muun muassa perheen ja lasten lähiympäristön kautta. Tarkasteluun on otettu myös maan sosiaali-, koulutus- ja terveyspoliittisia ratkaisuja sekä kansallisia olosuhteita kuten tulojen jakautuminen ja ympäristön laatu.

Raportin tiedot ovat ajalta ennen koronapandemiaa.

”Kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien
lasten välillä on Suomessa syvä”

Suomessa on paljon aihetta iloita raportin tuloksista: 84 prosenttia 15-vuotiaista lapsista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja 5-14-vuotiaiden lasten kuolleisuus on Suomessa kolmanneksi alhaisin vertailluista maista.

Meillä on velvoittava esiopetus, ilmanlaatu on Suomessa paras vertailluista maista ja tuhkarokon rokotuskattavuus on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Muihin maihin verrattuna suomalaiset kokevat, että yhteistyö koulun kanssa sujuu hyvin, ja päivähoitoon ollaan varsin tyytyväisiä.

Emme ole kuitenkaan saaneet hyvää lapsuutta ulotettua jokaiselle lapselle.

- Suurin osa Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, mutta pieni osa lapsista voi erittäin huonosti. Suomessa on tiedetty jo pitkään, että kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä on syvä, sanoo UNICEFin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen.

Raportti nostaa esiin muitakin ongelmia. Kehonkuvan kielteinen vaikutus suomalaistyttöjen onnellisuuteen on kansainvälisesti vertailtuna suuri.

Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä. Kansainvälisesti itsemurha on yksi yleisimmistä 15-19-vuotiaiden kuolinsyistä.

- Suomi pärjää fyysisen terveyden osalta vertailussa huomattavasti paremmin kuin mielenterveyden osalta. Tämä johtuu erityisesti nuorten tekemien itsemurhien määrästä, sanoo johtava asiantuntija Meri Larivaara MIELI ry:stä.

- Nuorten itsemurhayrityksiin ja myös itsemurhiin liittyy usein impulsiivisuutta. Hyvät mielenterveystaidot kuten tunne- ja ongelmanratkaisutaidot sekä taidot selviytyä tavallisista elämän vastoinkäymisistä ehkäisisivät tällaisia impulsiivisia itsemurhia.

Suomella parannettavaa
monella osa-alueella

Raportin mukaan vuonna 2018 köyhien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Suomessa samoissa lukemissa kuin vuonna 2014 eli noin 11 prosenttia.

- Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme hyvin, mutta köyhyys on muuttunut Suomessa yhä useammalle perheelle pysyväksi ongelmaksi. Köyhyyttä esiintyy erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä, toteaa Mirella Huttunen.

Suomessa peruskoulun käyneistä lapsista 22 prosenttia ei saavuta perustaitoja matematiikassa ja lukemisessa. Kansainvälisesti tilanne on huomattavan heikko, ja perustaidot jäävätkin rikkaissa maissa saavuttamatta keskimäärin 40 prosentilta ikäluokasta.

Tasainen tulonjako
edistää lasten hyvinvointia

Raportti osoittaa, että kaikilla rikkailla mailla on parannettavaa lasten hyvän elämän turvaamisessa.

Raportin mukaan tasainen tulojen jakaantuminen edistää lasten hyvinvointia. Tasaiset tuloerot esimerkiksi vähentävät merkittävämmin alle yksivuotiaiden kuolleisuutta kuin maan varallisuus. Suomi on kärkipäässä tulonjaon tasaisuutta vertailtaessa.

- Valitettavasti tuloerot ovat Suomessakin lähteneet kasvuun. Päättäjien on mahdollista puuttua tähän lasten hyvinvoinnin kannalta huolestuttavaan kehityskulkuun syksyn budjettiriihessä, toteaa Mirella Huttunen.

Lasten ja nuorten mielenterveys pitää huomioida
koronapandemian jälkihoidossa

Raportissa käsitellään lyhyesti myös koronapandemian vaikutuksia lapsiin. Vaikka virus itsessään ei ole lapsille suuri uhka, viruksen aiheuttama kriisi on: se vaarantaa lasten hyvinvoinnin lisäämällä köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. .

- Koronakriisi on koskettanut kaikkia lapsia ja nuoria sekä vaikuttanut heidän turvallisuuden tunteeseensa ja tulevaisuuden toiveikkuuteensa. Tämän vuoksi lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ tulee ottaa osaksi pandemian jälkihoitoa, sanoo Meri Larivaara MIELI Ry:stä.

Raportin mukaan koronakriisin keskellä

  • valtioiden on minimoitava koronakriisin vaikutukset lapsiin
  • valtioiden on varmistettava tehokas tuki niille lapsille, jotka väistämättä kärsivät koronakriisistä
  • valtion tukitoimenpiteiden tulee vähentää epätasa-arvoa lasten välillä. 

Report Card -raportin on laatinut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Raportissa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia.

Lasten hyvinvointivertailun datan päälähteet: PISA 2018, WHO:n kuolleisuusdata 2015, UNICEFin Maailman lasten tila 2016, YK:n IGME projekti (lapsikuolleisuusarviot) 2018


Lisätietoja: 
Suomen UNICEFin suositukset Suomelle

Kunnat

  • Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden kustannuksella ei pidä säästää.

Koulut

  • Koulun tulee satsata lasten mielenterveystaitojen oppimiseen ja harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen.
  • On varmistettava, että jokaisella perusopetuspolun suorittaneella lapsella on perustaidot elämää varten.

Työnantajat

  • Perheystävälliset työelämäkäytännöt ovat yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa Suomessa asuvien lasten hyvinvointi.

Valtio:

  • Hallinnon siiloissa tehtyjen päätösten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin on arvioitava. Valmisteilla olevaan kansalliseen lapsistrategiaan on suunniteltu lapsivaikutusten arvioinnin laajentamista koko valtioneuvoston työtavaksi. Valtionhallinnon tulee varmistaa uudistuksen toimeenpano.
  • Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman 2020-2030 toimeenpano on resursoitava riittävästi.

 

Lisätiedot:

Mirella Huttunen, julkishallintotyön johtaja, Suomen UNICEF, mirella.huttunen@unicef.fi

Meri Larivaara (lasten ja nuorten mielenterveys ja itsemurhien ehkäisy), johtava asiantuntija, MIELI Suomen Mielenterveys ry, meri.larivaara@mieli.fi

Tutustu raporttiin Innocenti Report Card 16: Worlds of Influence – Understanding what shapes child well-being in rich countries

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.