UNICEFin kysely poikkeustila-ajasta: Lapset arvostivat lisääntynyttä aikaa oman perheen kanssa ja ikävöivät kavereita, isovanhempia ja opettajia

Laita hyvä jakoon Whatsapp
17.7.2020

”Kun teki mieli halata opea, halasin puhelinta”. Suomen UNICEF kysyi päiväkoti- ja alakouluikäisten näkemyksiä koronakeväästä. Kyselyjen kautta kuultiin yli 4 000:ta lasta.

© UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen
© UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen

Varhaiskasvatus- ja alakouluikäiset lapset arvostivat poikkeustilakevään aikana erityisesti lisääntynyttä aikaa omien vanhempien ja perheen kanssa.

Poikkeuskevään aikana ikävää lapsista oli se, että kavereita sai nähdä tavallista vähemmän. Lapset ikävöivät myös isovanhempia ja päiväkodin ja koulun tuttuja aikuisia.

”Kun teki mieli halata opea, halasin puhelinta.” (1.–2. luokka)

UNICEF kysyi lasten näkemyksiä koronakeväästä kolmen eri kyselyn avulla: varhaiskasvatusikäiset, 1.–2.-luokkalaiset sekä 3.–6.-luokkalaiset vastasivat kukin omaan kyselyynsä. Kyselyjen kautta kuultiin yhteensä hieman yli 4 000:ta lasta.

Yleisesti kyselyyn vastanneet lapset kokivat poikkeustilakevään ja etäkoulun myönteisenä.

Vastauksissa tuotiin esiin perheajan lisääntymisen lisäksi elämänrytmin rauhoittuminen: kalenterissa oli vähemmän menoja, sai olla rauhassa, koulu tuntui monista lapsista kevyemmältä ja sai nukkua enemmän.

Apua kaivattiin lähinnä
koulutehtäviin

3.–6.-luokkalaisista suurin osa (71 %) kertoi voineensa hyvin etäjakson aikana. Vain muutama prosentti kertoi voineensa huonosti. Kohtuullisesti tai huonommin voineet lapset kertoivat muun muassa, että korona huoletti, oli tylsää ja yksinäistä tai että etäkoulu tuntui stressaavalta.

Noin 8 prosenttia 3.–6.-luokkalaisista koki, että etäkoulussa opiskelu, tehtävät ja ohjeet olivat vaikeita, ja noin 7 prosenttia vastasi kaivanneensa apua koulutehtäviin tai läksyihin.

– Voi sanoa, että Suomessa päättäjät sekä koulut, päiväkodit ja kotiväki onnistuivat hyvin varmistamaan lasten hyvinvoinnin poikkeusolojen aikana, sanoo koulutusasiantuntija Mia Malama Suomen UNICEFilta.

– Olisi kuitenkin tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen etäopiskeluun.

Rajoitukset
turhauttivat lapsia

Lapset olivat turhautuneita siitä, että kouluun ja päiväkotiin palaamisen jälkeen oli paljon rajoituksia. Etenkin päiväkoti-ikäiset olivat pahoillaan omatoimisuuden rajoittamisesta.

”Koska tää menee ohi, että me saadaan taas itse pyyhkiä pöydät.” (varhaiskasvatus)
”Haluaisin ottaa itse ruokaa, kaipaan apulaisen tehtäviä.” (varhaiskasvatus)

Oikeus leikkiin toteutui
rajoituksista huolimatta

Lasten vastausten perusteella myös poikkeusolojen aikana toteutui lapsen oikeus leikkiin. Vastauksissa näkyi kuitenkin koronarajoitusten vaikutus leikkimiseen: kavereita sai nähdä pääasiassa ulkona, kontaktileikit oli kielletty ja leikkikaverien määrä rajattu.

Osa lapsista käsitteli koronaa leikin kautta.

”Olen leikkinyt että leikkihevosillakin on korona ja ne karkasivat karanteenista.” (1.–2. luokka)
”Olen leikkinyt leikkiä, jossa olen koronapallero.” (1.–2 luokka) 

Lapset saivat riittävästi tietoa
– pienimmillä vaikeuksia ymmärtää

3.–6.-luokkalaisista suurin osa koki saaneensa tarpeeksi tietoa koronasta ja poikkeusoloista. Pienemmistä oppilaista osa koki, ettei usein ymmärrä, mistä puhutaan.

Uutisiin liittyen lapset pelkäsivät läheisen sairastumista tai kuolemaa ja olivat huolissaan ihmisistä eri puolilla maailmaa.

”No tietenkin surua, koska pelottaa mummoni puolesta ja tietenkin muidenkin mummojen ja pappojen ja kaikkien riskiryhmäläisten puolesta.” (3.–6. luokka)

Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan
suunnittelemaan poikkeusjärjestelyjä

– On mahdollista, että poikkeusoloista tulee uusi normaali. Lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten poikkeusolot järjestetään jatkossa, tulisi kuulla jo etukäteen, Mia Malama sanoo.

Lisäksi olisi tärkeää varmistaa, että lapset ja nuoret tietävät, mistä he voivat saada keskusteluapua.

– Kouluissa on myös syytä panostaa entistä enemmän hyvinvointikasvatukseen ja kykyyn elää epävarmassa, muuttuvassa maailmassa, Malama toteaa.

Kyselyt toteutettiin lähiopetukseen palaamisen jälkeen touko-kesäkuussa. 3.–6.-luokkalaiset vastasivat oppitunneilla itsenäisesti verkkokyselyyn. Pienempien lasten kyselyt toteutettiin pääasiassa ryhmähaastatteluina oppitunnilla, esiopetuksessa tai päiväkodissa. Kyselyt eivät olleet otokseltaan edustavia, mutta ne nostavat esiin tärkeitä havaintoja lasten näkökulmista.

Lisätietoja

Mia Malama, lapsen oikeuksien ja koulutuksen asiantuntija, Suomen UNICEF, mia.malama@unicef.fi

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.