Koulujen sulkeminen vaikuttaa lapsiin – 8 kysymystä ja vastausta

Laita hyvä jakoon Whatsapp
16.3.2020

Koulujen sulkeutuessa erityisesti heikoimmassa asemassa olevat lapset tarvitsevat tukea. Monille lapsille kouluruoka on päivän ainoa ateria.

© UNICEF /Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen
© UNICEF /Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen

1. Mikä on UNICEFin kanta
koulujen sulkemiseen Suomessa?
  

Hallituksen päätös perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon toimenpiteistä, joilla suomalaisia suojataan koronavirukselta.  Lasten turvallisuus ja oikeus koulutukseen on kuitenkin tärkeää varmistaa koulujen sulun aikana. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät tulee ottaa huomioon.  

Hallituksen 20.3. antaman päätöksen mukaan kaikille halukkaille 1.-3. luokan oppilaille tarjotaan lähiopetusta. Hallitus kuitenkin suosittelee etäopiskelua myös 1.-3. luokkalaisille, mikäli se on perheelle mahdollista. Myös erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat tarvittaessa saada lähiopetusta. Muut koululaiset opiskelevat etänä.   

2. Miten vanhemmat voivat tukea lasta,
kun koulu on suljettu?

Sekä huoltajien että opettajan on tärkeää tukea lasta, jotta etäopiskelu onnistuu. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on varmistaa, että lapsi ei joudu olemaan yksin kotona.  

Aikuisen on tärkeää pysyä rauhallisena ja välttää hätääntymistä tilanteessa. Lasten harteille ei tule sälyttää pohdintaa poikkeuksellisen tilanteen käytännön järjestelyistä.   

Erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten vanhempien on syytä tiedostaa, että lapsella on oikeus jatkaa lähiopetuksessa, mikäli lapsen koulunkäynnin tukeminen ei kotona onnistu 

3. Mitä kuntien tulisi ottaa huomioon,
kun koulut suljetaan?

Koulujen sulkemisella on monenlaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimiseen, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille. Kuntien on varmistettava, että samalla huolehditaan erityisesti heikompiosaisista lapsista sekä riittävästä etäoppimisen tuesta lapsille.  

Erityistä tukea on suunnattava myös niille lapsille, joiden vanhemmat ovat kotona, mutta eivät pysty huolehtimaan riittävästi lapsistaan ja heidän etäopetuksensa tukemisesta.   

Viranomaisten tulee myös suunnitella etukäteen, miten koulut saadaan avattua turvallisesti.   

4. Mitä etäopetuksen järjestämisessä
pitäisi ottaa huomioon?

Etäopetuksessa voidaan hyödyntää teknologian, esimerkiksi pedagogisten pelien ja muun digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia sekä perinteisemmän median (TV, radio) mahdollisuuksia.  

Teknologia ei kuitenkaan korvaa opettajan roolia ja vanhemman tuen tärkeyttä. Opettajan kannattaa miettiä eri kanavia, joissa oppilaat voi tavoittaa. Esimerkiksi WhatsApp ja Skype voivat tukea etäopetusta. 

Monilla lapsilla ei ole kotona joko lainkaan tai ainakaan riittävästi tietokoneita tai älylaitteita. Viranomaisten onkin hyvä suunnitella etäopiskelu siten, että se ei ole liikaa älylaitteiden tai tietokoneen varassa, jotta oman koneen puute ei entisestään syvennä eriarvoisuuden kuilua.   

Erityisen tärkeää on varmistaa opetus niille oppilaille, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja tarvitsevat erityistä tukea. Hallituksen päätöksen mukaisesti lähiopetusta on tarvittaessa järjestettävä erityisen tuen päätöksen saaneille lapsille. 

Digitaalisia alustoja käytettäessä lapsen on saatava riittävä ohjaus internetin turvalliseen käyttöön. Oppimisalustalle pääsy ei saa edellyttää lapsen identiteettiin, sijaintiin, etniseen taustaan tai uskontoon liittyvien tietojen antamista.    

5. Miten heikoimmassa asemassa olevat lapset tulee huomioida, kun kunta päättää koronatoimenpiteistä?  

Kunnan kannattaa huomioida, että lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen mukaan, millainen heidän kotitaustansa on ja millaiset voimavarat lapsen kotona olevilla aikuisilla on tukea lasta.  

Köyhien perheiden (yli 10 % kaikista lapsiperheistä) lapsilla esimerkiksi kouluruokailu on monesti päivän ainoa lämmin ateria. Siksi kouluruokailun jatkaminen myös etänä opiskeleville lapsille olisi tärkeää. 

Monet kunnat ovatkin 
jatkaneet kouluruokailun tarjoamista esimerkiksi siten, että ruokailua on porrastettu ja yhtä aikaa syömässä olevaa lapsimäärää on rajattu. Joissain kouluissa jaetaan keittolounasta kertakäyttöastioissa, ja lapset voivat syödä ulkona. 

Kaikilla lapsilla ei ole kotona käytössään tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Kunnan onkin tärkeää varmistaa, että kaikilla lapsilla on tarvittavat laitteet etäopiskeluun.   

Suomessa joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on joko päihde- tai mielenterveysongelmia. Kunnan tulee varmistaa myös näiden lasten hyvinvointi ja etäopiskelun onnistuminen. 

6. Mitä viranomaiset ja muu yhteiskunta voivat tehdä lasten oppimisen ja turvallisuuden edistämiseksi?

Viranomaisten on huolehdittava, että käytössä on laadukkaita digitaalisia kanavia ja alustoja etäopiskeluun. Koulut voivat tehdä omat päätöksensä siitä, mitä alustoja ne haluavat käyttää.

Vastuu lapsista on yhteinen ja tällaisessa ääritilanteessa myös yksityisen sektorin olisi hyvä olla mukana varmistamassa, että pääsy tarvittavilla oppimisalustoille on turvattu myös vähävaraisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville perheille.   

Koronaviestinnässä viranomaisten on tärkeää huomioida lapset ja nuoret. Lapsilla on oikeus saada tietoa tilanteesta ikätasolleen sopivalla tavalla. 

Koulujen sulkeutuminen jättää lapset ja nuoret tutun kouluyhteisön ulkopuolelle. Moni lapsi voi kokea suurta turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Kunnissa onkin tärkeää huolehtia, että lapset ja nuoret saavat helposti keskustelutukea huoliinsa. Esimerkiksi oppilashuollon palveluiden ylläpitäminen on todella tärkeää. Lisäksi kunnan kannattaa viestiä aktiivisesti lapsille eri järjestöjen tarjoamasta  netti- ja puhelintuesta.

7. Miten puhua lapsen
kanssa koronaviruksesta?

Lasten kanssa keskustellessa kannattaa huomioida ikä- ja kehitystaso ja käyttää lapselle tuttuja sanoja ja ilmauksia. Erityisesti alle kouluikäisten lasten kohdalla on hyvä varmistaa, että lapsi ymmärsi oikein kerrotun asian.   

On tärkeää luoda turvallista ilmapiiriä ja antaa perustiedot siitä, miten voi välttää tartuntaa. Kotona on hyvä opastaa käsienpesu ja muu riittävä hygienia tartunnan ehkäisemiseksi.  

Lapsia voi rauhoittaa tieto siitä, että lapsilla tautia on havaittu vähän ja oireet ovat olleet lieviä.

Lasten kanssa on tärkeä käydä läpi myös asiallinen suhtautuminen sairastuneisiin koulutovereihin ja se, että kaikenlainen syrjintä ja kiusaaminen on kiellettyä. Muistuta, että koronalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miltä joku näyttää tai mistä joku on kotoisin.  

Lue lisää vinkkejä siitä, miten voit keskustella lapsen kanssa koronaviruksesta.  

8. Miten korona vaikuttaa
maailman lasten koulunkäyntiin?

Koronavirus on pandemia, joka vaikuttaa hyvin laajassa osassa maapalloa. Rikkaissa maissa, kuten Suomi, yhteiskunta on järjestäytynyt ja pystyy toimimaan terveysuhkia vastaan.

Köyhimmissä maissa vastaavaa valmiutta ei ole. Ne tarvitsevat apuamme, jotta myös näiden maiden lapset selviytyvät koronaviruksesta.

Koulusulut koskevat koko maailmassa jo yli 800 miljoonaa lasta. Köyhien maiden lapsille koulunkäynnin katkeaminen koulusulun takia voi olla äärimmäisen haitallista. Moni ei enää koskaan palaa kouluun, ja koulujen sulkeutuessa lapsityön ja lapsiavioliittojen vaara kasvaa.

UNICEF etsii juuri nyt ratkaisuja lasten etäopiskelun mahdollistamiseen köyhissä maissa. Sinä voit auttaa lahjoittamalla hätäapuun

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.