Lakkoilevat nuoret muistuttavat: ilmastokriisi ei ratkea päättäjien selfieillä vaan konkreettisilla teoilla

Laita hyvä jakoon Whatsapp
28.5.2019

Nuorilla on oikeus ja hyvä syy lakkoilla, korostivat UNICEFin paneelikeskustelun osanottajat Maailma kylässä -festivaalilla.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että nuorten ilmastoprotestit ovat aiheellisia. Kuva: © UNICEF/Suomi2019/Teemu Silvan
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että nuorten ilmastoprotestit ovat aiheellisia. Kuva: © UNICEF/Suomi2019/Teemu Silvan

UNICEFin paneelikeskustelussa Maailma kylässä -festivaalilla lauantaina pohdittiin, mitä nuorten ilmastolakkoilusta pitäisi ajatella.

Keskustelijat tukivat nuorten lakkoilua yksimielisesti ja olivat sitä mieltä, etteivät aikuiset ole tehneet tarpeeksi ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Aiheesta olivat keskustelemassa Nuorten Agenda 2030 -ryhmän jäsen Sara Nyman, 15-vuotias ilmastolakkoaktivisti Kiira Kemppainen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Suomen Euroviisuedustaja Darude, saamelasiaktivisti Anni Koivisto sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Keskustelun juonsi Ylen toimittaja Sean Ricks.

Erityisesti paneelin nuoremmat jäsenet korostivat, etteivät päättäjien selfiet lakkoilevien nuorten kanssa ratkaise ilmastokriisiä tai lievitä ilmastoahdistusta.

Ilmastolakkoaktivisti Kiira Kemppainen ja saamelaisaktivisti Anni Koivisto. © UNICEF/Suomi2019/Teemu Silvan

- Päättäjät eivät saisi ratsastaa nuorten lakkoilulla, vaan heidän tulisi oikeasti toimia ja ottaa ilmastomuutos huomioon kaikessa päätöksenteossa, saamelaisaktivisti Anni Koivisto totesi.

Nuorilla on
oikeus lakkoiluun

Keskustelijat kokivat, että kysymys siitä, onko nuorilla oikeus lakkoilla, on epäolennainen. Aikuisten pitäisi tukea nuoria yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja ottaa heidän huolensa tosissaan.

- Nuoret ovat oikealla asialla. Meidän aikuisten toimet eivät ole olleet riittäviä, Hannele Pokka sanoi.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. © UNICEF/Suomi2019/Teemu Silvan

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, että nuorisolaissa jopa edellytetään valtion edistävän nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.

Myös lasten oikeuksien sopimuksessa lapsille annetaan kokoontumis- ja ilmaisuvapaus.

- Epäämällä nuorilta äänioikeuden, olemme myös rajanneet heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa, Pekkarinen sanoi.

- Nuorilla on huikea kapasiteetti hokata asioita. On varmasti turhauttavaa, että ei pysty vaikuttamaan äänestämällä, Darude lisäsi.

Darude lupasi auttaa nuoria tuomaan ilmastohuoltaan esiin omien kanaviensa kautta.

Darude ja keskustelun juontaja, toimittaja Sean Ricks. © UNICEF/Suomi2019/Teemu Silvan

”Nuorten vaikuttamisyritykset
tuomitaan aina vääriksi”

Ilmastolakot eivät ole ensimmäinen kerta, kun nuorten aktiivisuutta on kritisoitu.

Anni Koiviston mielestä nuorten vaikuttamisyritykset tuomitaan aina vääriksi, oli sitten kyse kansalaisaloitteista tai suorasta toiminnasta kuten lakkoilusta. Esimerkiksi nuorten kansalaisaloite ilmaisesta toisen asteen koulutuksesta sai myös kritiikkiä osakseen.

Elina Pekkarisen mukaan se, että nuorten aktivoituminen koetaan ongelmaksi, voi osittain liittyä pelkoon nuorisoliikkeistä, jotka ovat aina olleet väkeviä voimia kansakuntien historiassa. Monet vallankumoukset ovat lähteneet liikkeelle nuorista.

- Nuorten väkevyys ja voima liittyy siihen, etteivät he ole manipuloitavissa, Pekkarinen sanoo.

”Onko maapalloa olemassa,
kun olen eläkkeellä”

Nuorten huolta ja vaikuttamisyrityksiä ei panelistien mielestä oteta tosissaan. Sara Nymanin mukaan lakkoilun ajatellaan usein olevan nuoruuden mustavalkoisuutta.

Nuoria on esimerkiksi kehotettu istuttamaan puita lakkoilun sijasta. Se ärsyttää Nymania, sillä puiden istutus ei ratkaise ilmastokriisiä.

- Täällä on ihmisiä, jotka pohtivat, onko maapalloa olemassa, kun he ovat eläkkeellä. Se antaa vähän perspektiiviä, Nyman totesi.

- Aikuiset saattavat ajatella, että tämä on nyt joku nuorten trendi tai etteivät nuoret kykene ymmärtämään mistä on kyse, mutta kyllä me ymmärrämme, Kiira Kemppainen sanoi.

Saamelaisaktivisti Anni Koivisto huomautti, että saamen kansan keskuudessa myös vanhemmat ihmiset ymmärtävät ilmastokriisin vakavuuden paremmin, sillä luonnossa ja luonnosta elävä kansa on nähnyt huolestuttavat merkit jo pitkään. Ilmastonmuutos riistää saamelaisilta heidän elämäntapansa.

Ilmastoahdistus
helpottuu teoilla

Ilmastokriisi aiheuttaa nuorille ahdistusta ja masennusta, jopa lamaantumista. Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut jyrkästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Ilmastokriisistä on tärkeä puhua muiden kanssa, kenen tahansa, kunhan ei jää yksin pohtimaan asioita, Kemppainen sanoi.

Nuoria ei Kemppaisen mukaan kuitenkaan pidä suojella asialta. Ahdistus helpottuu, kun kriisiin aletaan oikeasti reagoida.

Siksi nuoret vaativat aikuisilta konkreettisia ja vahvoja ilmastotekoja.

- Päättäjien on muun muassa luovuttava kivihiilen käytöstä, Kemppainen sanoi.

Panelistit vetosivatkin hallitusneuvottelijoihin ja muistuttivat, että ilmaston kannalta tärkeimmät päätökset tehdään juuri nyt Säätytalolla.

Katso tapahtuman tallenne Youtubessa kohdasta 2:47:00 alkaen.

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.