Aliravitsemuksen uudet kasvot

Laita hyvä jakoon Whatsapp
15.10.2019

UNICEFin raportti paljastaa, että lapsia riivaa aliravitsemuksen kolmoistaakka: akuutti ja krooninen aliravitsemus, puutteellisen ravinnon aiheuttama vitamiini- ja mineraalivaje sekä lihominen.

Lapsi syö lounasta Hanaq Chuquibambassa, Perussa. Kuva: © UNICEF/UNI212715/Vilca
Lapsi syö lounasta Hanaq Chuquibambassa, Perussa. Kuva: © UNICEF/UNI212715/Vilca

Joka kolmas alle 5-vuotias lapsi maailmassa on aliravittu. Kaksi kolmesta alle 2-vuotiaasta saa puutteellista ravintoa.

UNICEF varoittaa tänään julkaistavassa Maailman lasten tila -raportissa, että hälyttävä määrä lapsia kärsii huonon ravitsemuksen seurauksista.

Kyse ei enää ole siitä, saavatko lapset riittävästi ruokaa syödäkseen, vaan siitä mitä he syövät. Syinä aliravitsemuksen kolmoistaakkaan ovat usein perheiden köyhyys, konfliktit, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja puutteelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseen.

Heikon ruokavalion seuraukset – niin aliravitsemuksen kuin lihavuuden – vaikuttavat koko eliniän. On vahvaa näyttöä siitä, että aliravitut lapset kasvavat yleisemmin heikommin menestyviksi aikuisiksi.

Aliravitut pienikasvuiset lapset sairastuvat helpommin tarttuviin tauteihin ja aliravitsemus vaikuttaa aivojen kehitykseen. Tästä syntyy noidankehä: aliravitut pienet tytöt synnyttävät pienempiä lapsia ja heidän lapsensa kokevat ongelmia jo raskauden aikana. 

Ylipainoiset lapset ovat todennäköisemmin ylipainoisia myös aikuisina, ja kärsivät useammin esimerkiksi kakkostyypin diabeteksesta. Heillä on myös todennäköisemmin haasteita psykososiaalisessa kehityksessä ja he saavuttavat vähemmän koulutuksessa.

Ongelmat alkavat
usein heti lapsen synnyttyä

Raportti varoittaa ravitsemuksen vaikutuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Imetys voi pelastaa lapsen elämän, mutta vain 42 prosenttia (kaksi lasta viidestä) alle kuuden kuukauden ikäisistä lapsista on täysimetettyjä. Yhä useampi lapsi ruokitaan korvikkeella.

Äidinmaidon korvikkeiden myynti nousi maailmanlaajuisesti 41 prosentilla vuosina 2008 – 2013, ja ylemmän keskitulotason maissa, kuten Brasiliassa, Kiinassa ja Turkissa jopa 72 prosentilla. Syynä tähän on pääosin epäasiallinen markkinointi ja heikko poliittinen ohjaus ja ohjelmat, joilla rintaruokintaa tuettaisiin.

Liian moni lapsi siirtyy puutteelliseen kiinteään ravintoon kuuden kuukauden iässä tai jo paljon aiemmin. Arviolta lähes 45 prosenttia lapsista jää tuolloin ilman hedelmiä ja vihanneksia. Lähes 60 prosenttia lapsista ei saa munia, maitotuotteita kalaa tai lihaa.

Halpa pikaruoka
ja virvoitusjuomat ympäröivät teinejä

Vanhempien lasten kohdalla altistuminen epäterveelliselle ruualle on hälyttävää. Tähän on pääosin syynä epäasiallinen markkinointi ja mainonta, pikaruuan ja virvoitusjuomien tarjonta ja halpa hinta niin kaupungeissa kuin syrjäseuduilla.

Globalisaatio muokkaa ruokavaihtoehtoja ja -valintoja: 100 suurinta yritystä kontrolloi 77 prosenttisesti pikaruuan myyntiä ja markkinointia.

Raportti osoittaa esimerkiksi, että 42 prosenttia koululaisista matalan ja keskitulotason maissa juo hiilihapollisia sokeroituja juomia vähintään kerran päivässä ja 46 prosenttia syö pikaruokaa vähintään kerran viikossa. Korkean tulotason maissa vastaavat luvut ovat vielä korkeammat: 62 prosenttia ja 49 prosenttia.

Tämän seurauksena virheravitsemus ja lihavuus lisääntyvät joka puolella maailmaa.

Ylipainoisten 5 - 19 -vuotiaiden lasten osuus tuplaantui vuosina 2000 – 2016. Kun aiemmin yksi lapsi kymmenestä oli ylipainoinen, nyt heitä on liki joka viides. Jos vertailu ulotetaan vuoteen 1975, kymmenkertainen määrä tyttöjä ja kaksitoistakertainen määrä poikia kärsii nykyisin lihavuudesta.

Ravitsemuskriisi osuus rankimmin
heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin

Tämä kolmenlainen aliravitsemus osuu rankimmin lapsiin ja nuoriin, joiden lähtökohdat ovat jo valmiiksi heikot. He tulevat köyhimmistä ja syrjäytyneimmistä yhteisöistä. Vain yksi viidestä lapsesta näistä kotitalouksista syö terveellisesti. Jopa korkean tulotason maissa, kuten Englannissa, ylipaino on kaksinkertainen köyhillä alueilla suhteessa rikkaimpiin alueisiin.

Myös ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia ruokakriisejä. 80 prosenttia maatalouden vahingoista ja sadon menetyksistä johtuu kuivuudesta. Ilmastonmuutos sanelee lapsiperheiden käytössä olevaa ruuan laatua ja hintaa.

– Kamppailu aliravitsemusta vastaan on muuttanut muotoaan. Emme enää voi yksin korjata tilannetta. Tarvitaan niin hallitusten, yksityissektorin kuin kansalaisyhteiskunnan panostusta ja yhteistyötä lasten hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi, sanoo UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore.

Ravitsemukseen liittyviä faktoja:

  • Alle viisivuotiasta yksi lapsi kolmesta (200 miljoonaa lasta) on heikosti ravittu, joko aliravittu tai ylipainoinen.
  • Kuuden kuukauden – kahden vuoden ikäisistä lapsista kahden lapsen ravinto kolmesta on niin heikkoa, että se ei tue heidän kasvuaan. Heikko ravinto vaarantaa oppimiskyvyn, terveyden ja jopa hengissä pysymisen.
  • 149 miljoonaa lasta on liian pieniä ikäisekseen.
  • 50 miljoonaa lasta on alipainoisia pituuteensa nähden.
  • 340 miljoonaa lasta - siis joka toinen alle viisivuotias lapsi - kärsii oleellisten vitamiinien ja ravintoaineiden, kuten A-vitamiinin ja raudan, puutteesta. 
  • 40 miljoonaa lasta on ylipainoisia tai liikalihavia.

Suomi on tehnyt konkreettisia toimia
lihavuuden vähentämiseksi

Myös Suomi on mainittu raportissa. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat tehneet edes ensimmäisiä konkreettisia toimia lihavuuden vähentämiseksi muun muassa verotuksen kautta ja selkeiden tuoteselosteiden muodossa.

– Suomessa myös ruokailu varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailu tasoittavat perheen taustasta johtuvia sosioekonomisia eroja ruokavaliossa ja terveydessä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Myös suomalaisia lapsia koskevat tilastot löytyvät raportin OECD- ja EU-maiden vertailusta.

***

UNICEF julkaisee vuosittain Maailman lasten tila -raportin, joka tarjoilee maailman lapsia koskevan tilastotiedon yksissä kansissa sekä keskittyy vuosittain tarkemmin tiettyyn teemaan. Nyt julkaistun raportin ravitsemustiedot ovat 2000-luvun kattavin analyysi lasten aliravitsemuksen kaikista eri muodoista.

Linkki raporttiin ja siihen liittyviin materiaaleihin https://weshare.unicef.org/Package/2AMZIFJ0VWD3

Lisätietoja

Inka Hetemäki,
Suomen UNICEFin vaikuttamis- ja ohjelmajohtaja
puhelin 040 545 4837
inka.hetemaki@unicef.fi

Lasten ravitsemuksesta Suomessa ja maailmalla:

Heli Kuusipalo,
erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puhelin 050 347 6238
heli.kuusipalo@thl.fi

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.