UNICEFin tutkimus: Suomalainen yhteiskunta ei tue kaikkien lasten uskoa kykyihinsä

Laita hyvä jakoon Whatsapp
30.10.2018

Suomi sijoittuu kärkijoukkoon koulutuksen yhdenvertaisuudessa. Vanhempien ammattiasema vaikuttaa kuitenkin Suomessa vahvasti nuorten jatko-opiskelusuunnitelmiin. Lisäksi kuilu parhaiten ja heikoimmin pärjäävien oppilaiden lukutaidossa syvenee alakoulun ja yläkoulun välillä.

©UNICEF/Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen
©UNICEF/Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen

YK:n lastenjärjestö UNICEFin vuosittainen Report Card -tutkimus tarkastelee lasten tilannetta 41 EU- ja OECD-maassa. Tuore tutkimus pureutuu eriarvoisuuteen kolmessa koulutuksen vaiheessa: esikoulussa, alakoulussa ja yläkoulussa.

Tutkimus selvitti alakoulun neljäsluokkalaisten ja 15-vuotiaiden yläkoululaisten lukutaitokuilua eli eroa parhaiten ja heikoimmin suoriutuvan kymmenyksen välillä.

Tutkimus nostaa tärkeimmäksi mittariksi yläkoulun lukutaitokuilun, koska lukutaito 15-vuotiaana ennustaa selvimmin pärjäämistä aikuisiällä. Näin mitattuna yhdenvertaisimmat maat ovat Latvia, Irlanti ja Espanja. Eriarvoisimpia ovat Israel, Bulgaria ja Malta.

Yläkoululaisten osalta Suomi on sijalla 11. Alakoululaisten lukutaitokuilua tarkasteltaessa Suomi on kolmanneksi yhdenvertaisin valtio.

- Suomi on perinteisesti ollut yksi maailman yhdenvertaisimpia maita. On huolestuttavaa, että Suomessa eriarvoisuus kasvaa alakoulun ja yläkoulun välillä, toteaa Suomen UNICEFin asiantuntija Mia Malama.

Esimerkiksi Irlanti, Kanada, Puola, Slovenia ja Tanska ovat onnistuneet kuromaan lukutaitokuilua pienemmäksi lasten koulunkäynnin edetessä.

- Suomessa on ryhdyttävä tutkimaan, mistä eriarvoisuuden kasvu johtuu, jotta se saadaan kääntymään laskuun, Malama sanoo.

- On äärimmäisen tärkeää, että kaikilla nuorilla on yläkoulun päättäessään mahdollisuus pärjätä jatko-opinnoissa.

”Jokaisella nuorella oikeus kykyjään
vastaaviin tulevaisuudensuunnitelmiin”

Tutkimuksen mukaan vanhempien ammatti vaikuttaa Suomessa voimakkaasti 15-vuotiaiden jatko-opiskelusuunnitelmiin.

Suorittavan työn ammateissa työskentelevien vanhempien lapset uskovat huomattavasti harvemmin suorittavansa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon kuin asiantuntija-ammateissa työskentelevien vanhempien lapset. Kysymykseen vastanneet lapset olivat yhtä hyviä lukijoita.

Maat asetettiin paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka vähän vanhempien tausta vaikuttaa lasten tulevaisuudensuunnitelmiin. Tässä vertailussa Suomi sijoittuu vasta 21. sijalle, kun verrataan niitä 35 maata, joista dataa oli saatavilla.

- Suomalaisen yhteiskunnan pitää pystyä parempaan, Mia Malama sanoo.

- Jokaisella nuorella on oikeus kykyjään vastaaviin tulevaisuudensuunnitelmiin. Koulun ja vanhempien pitää tukea nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa.

Esiopetus ja alakoulu
parantavat Suomen sijoitusta

Jos tarkastellaan yhdenvertaisuutta kaikilla kolmella koulutuksen tasolla Suomi pärjää UNICEFin vertailussa hyvin. Suomi sijoittuu maavertailun kärkeen yhdessä Latvian ja Portugalin kanssa.

- Yksi tekijä Suomen hyvän sijoituksen taustalla on suomalainen opettajankoulutus, joka takaa korkeatasoisen ja laadukkaan opetuksen, Mia Malama arvioi.

Malaman mukaan taustalla on myös se, että suomalaiset vanhemmat eivät perinteisesti ole valikoineet lapsilleen hyvämaineisia kouluja, vaan lapset ovat yleensä menneet lähikouluun. Myöskään kunnianhimoisimmat opettajat eivät ole suuressa määrin keskittyneet tiettyihin kouluihin.

Esikoulun osalta UNICEF selvitti, kuinka suuri prosentti lapsista pääsee esikouluun vuotta ennen virallista koulunaloitusikää. Suomessa kaikkien lasten on osallistuttava esiopetukseen.

Kiusaaminen on
vakava ongelma kaikkialla

Tutkimukseen selvitettiin myös kiusaamisen yleisyyttä alakoulun neljäsluokkalaisten keskuudessa.

Suomi pärjää parhaiten niistä 30 maasta, joista dataa oli saatavilla. Silti Suomessakin joka neljäs lapsi on kokenut kiusaamista vähintään kerran kuussa. Huonoin tilanne on Australiassa, Valloniassa (Belgia), Latviassa ja Uudessa Seelannissa, joissa joka toista lasta kiusataan.

- Hyvästä sijoituksesta huolimatta kiusaaminen on Suomen koulujen suurin ihmisoikeusongelma. Jotta voisimme toimia esimerkkinä muille maille, meidänkin tulisi saada kiusaamisluvut huomattavaan laskuun, Mia Malama sanoo. 

Report Card -tutkimuksen on toteuttanut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti.

Lisätietoa

Mia Malama, FT, asiantuntija - lapsen oikeudet ja koulutus, Suomen UNICEF, puh 050 300 2197, mia.malama@unicef.fi

Sarah Crowe, UNICEFin tutkimuskeskus Innocenti, +39 055 20 33 354/ +41 79 543 80 29, scrowe@unicef.org

Report Card -tutkimus kokonaisuudessaan (pdf) Report Card 15: An Unfair Start – Inequility in Children´s Education in Rich Countries


Tutkimuksen kansainvälinen infosivu


Tutkimuksessa käytetyn datan päälähteet

 

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.