19.3.2018

UNICEFin pohjoismainen tutkimus: Suomessa vakavia puutteita turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumisessa

”Asioiden tärkeysjärjestys on väärä: Kansainvälistä suojelua hakeva lapsi nähdään ensisijaisesti turvapaikanhakijana, vaikka hän on ensisijaisesti lapsi.”

Palestiinasta kotoisin oleva Hamza (vasemmalla) ja syyrialainen Rony leikkivät aidatulla tupakkapaikalla turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksessa Torniossa tammikuussa 2016. © Lehtikuva/Jussi Nukari
Palestiinasta kotoisin oleva Hamza (vasemmalla) ja syyrialainen Rony leikkivät aidatulla tupakkapaikalla turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksessa Torniossa tammikuussa 2016. © Lehtikuva/Jussi Nukari

Yksikään Pohjoismaa ei ole onnistunut varmistamaan turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumista, vaikka juuri Pohjoismailla olisi kaikki edellytykset onnistua tässä tehtävässä, toteaa YK:n lastenjärjestö UNICEF tuoreessa tutkimuksessaan.

Protected on Paper? -tutkimuksessa selvitettiin turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksien toteutumista kaikissa Pohjoismaissa vuodesta 2015, jolloin Pohjois-Eurooppaankin saapui poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

Tutkimuksessa analysoitiin Pohjoismaiden lainsäädäntöä sekä haastateltiin asiantuntijoita kussakin maassa turvapaikkaprosessiin liittyvistä käytännöistä. Suuri osa esiin nousseista ongelmista on yhteisiä kaikille Pohjoismaille. Tutkimus nostaa esiin myös joitakin hyviä käytäntöjä tutkimusmaista.

Tutkimus valottaa taustaa esimerkiksi sille, miksi Suomi jatkuvasti käännyttää alaikäisiä maihin, joiden turvallisuus on kyseenalainen. Olennainen ongelma on se, että lapsen etua ei harkita tai se tehdään puutteellisesti.

- Se, miten maahanmuuttoviranomaiset ymmärtävät, tulkitsevat ja soveltavat lapsen etua on liian kirjavaa. Myöskään pelkkä maininta lapsen edun arvioimisesta ei riitä, vaan lapsen etu on arvioitava yksilöllisesti aina, kun päätös koskee lasta - myös silloin kun lapsi on saapunut Suomeen huoltajansa kanssa. Lisäksi arvio on kirjoitettava auki päätökseen. Huolestuttavimpia ovat tapaukset, joissa lapsen etu on jäänyt käytännössä kokonaan arvioimatta, toteaa Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamisen päällikkö Mirella Huttunen.

Raportissa suositellaan, että Suomi luo selkeät laatukriteerit sille, kuinka lapsen etu harkitaan läpi koko turvapaikkaprosessin.

Oikeusavun rajoitus ja säilöönotto keskeisiä ongelmia Suomessa

Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijalapset eivät Suomessa saa riittävää oikeusapua koko turvapaikkaprosessin ajan.

Vuonna 2016 tehdyn lainmuutoksen seurauksena lapsi voi saada maksutonta oikeusapua turvapaikkapuhutteluun ja muuhun asiointiin Maahanmuuttoviraston kanssa ainoastaan julkiselta oikeusaputoimistolta. Yksityistä tai pakolaisjärjestön juristia valtio ei enää korvaa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että julkiset oikeusavustajat eivät ole erikoistuneet pakolaisjuridiikkaan eivätkä turvapaikanhakijalasten erityiskysymyksiin samalla tavoin kuin yksityiset asiantuntijalakimiehet tai pakolaisjärjestöjen juristit.

Yhtenä akuuttina ongelmana raportti tarkastelee lasten säilöönottoa. Turvapaikanhakijalapsia otetaan säilöön eli suljetaan vankilaa muistuttavaan laitokseen myös Suomessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että turvapaikanhakijalasten säilöönotto on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta kaikissa tapauksissa, myös silloin kun lapsi on säilössä perheensä kanssa. Komitean mukaan turvapaikanhakijalasten ja -perheiden säilöönotto on kiellettävä lailla.

- Yksikään suomalainen viranomainen ei hyväksyisi tilannetta, jos kyseessä olisi suomalainen lapsi. Lukuisten tutkimusten mukaan säilöönotto on erittäin vahingollista turvapaikanhakijalapsen kehitykselle, Mirella Huttunen toteaa.

Raportissa suositellaan, että Suomi muuttaa pikaisesti lasten säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.

Väärä viranomainen vastaa yksintulleista lapsista

Raportti nostaa esiin myös laajempia ongelmia Suomen turvapaikkalainsäädännössä ja -käytännöissä.

- Asioiden tärkeysjärjestys on väärä: Kansainvälistä suojelua hakeva lapsi nähdään ensisijaisesti turvapaikanhakijana, vaikka hän on ensisijaisesti lapsi. Tämä on johtanut siihen, että turvapaikanhakijalapset ovat menettäneet heille kuuluvat lapsen oikeudet ja tästä on tullut yleisesti hyväksyttävä tapa ajatella ja toimia, Huttunen luonnehtii.

Raportin mukaan yksintulleiden turvapaikanhakijalasten asioista vastaa väärä viranomainen. Yksintulleet lapset tarvitsevat lapsen oikeuksien pohjalta toimivan viranomaistahon eli heidän tulisi olla lastensuojeluviranomaisten, ei maahanmuuttoviranomaisten, vastuulla.

Ongelmien taustalla on myös se, että Suomessa ei ymmärretä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ylittävän kansallisen lainsäädännön. Tämä on huolestuttavaa etenkin, kun suomalaista lainsäädäntöä on viime vuosina muutettu turvapaikanhakijalapsen oikeuksien kannalta huonompaan suuntaan. Raportti nostaa esimerkiksi ulkomaalaislain muutokset, joilla on tehty perheenyhdistäminen käytännössä mahdottomaksi.

- Lapsen oikeuksia puolustavan valtion onnistuminen mitataan siinä, miten se huolehtii heikoimmistaan. Loppujen lopuksi tässä on kyse poliittisesta tahtotilasta: haluaako Suomi toteuttaa jokaisen lapsen oikeudet? Huttunen kysyy.

Lisätietoja

Tutkimuksen keskeiset havainnot ja suositukset Suomen osalta (yhden sivun kooste suomeksi, pdf)

Tutkimuksen esittely (Slideshare)

 

Protected on Paper?-tutkimus kokonaisuudessaan (englanniksi, pdf)