Tutkija: Koulutus paras tapa ehkäistä terrorismia

Näkökulma

Tutkijan mukaan koulutus on avainasemassa terrorismin vastaisessa työssä. Tai ainakin sen pitäisi olla.

Tutkija Ari Kerkkänen listaa kohteita, joihin pitäisi laittaa rahaa, jotta terrorismia saataisiin kitkettyä.

– Koulutussektorin tukemiseen, julkisen hallinnon kehittämiseen, terveydenhuollon kehittämiseen ja toimintaan, joka lisää työpaikkoja.

Hänen mukaansa erityisesti koulutus vähentää tietyn maan tai alueen konfliktiherkkyyttä.

Samaa mieltä on Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

– Kriisit syntyvät köyhyydestä ja epätasa-arvosta. Paras keino taistella niitä vastaan on koulutus.

Länsimaat USA:n johdolla ovat tehneet terrorismin vastaista työtä suurella rahalla reilu kymmenen vuotta. Työn painopiste on ollut kuitenkin aivan muualla kuin koulutuksessa tai muussa kehitystä lisäävässä toiminnassa.

Terrorismikuva-kansi

Lapsia kouluttamalla ääriliikkeiden suosio hiipuu, sanovat terrorismitutkija Ari Kerkkänen ja lapsen oikeuksien asiantuntija Inka Hetemäki.  UNICEF tukee heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiä ympäri maailmaa. Kuvassa etiopialaislapsi opettelee aakkosia. © UNICEF/ETHA_2014_00218/Ose

”Suuri ristiriita”

Kerkkäsen mukaan terrorismin suosio kasvaa, jos nykymeno jatkuu.

Mitä tehdään väärin?

– Yritetään hoitaa sairauden oiretta, mutta ei itse sairautta, Kerkkänen kertoo.

Hän viittaa sotilaallisiin keinoihin, jotka ovat valtavirtaa väkivaltaisen radikalismin vastaisessa työssä.

Kerkkänen näkee, että se miten länsimaat ovat ääriliikkeitä pyrkineet kitkemään, on yksi suurimmista syistä terrorismin nousuun. Sotilaalliset keinot herättävät kostonhimoa ja antavat sitä kautta terroristeille mahdollisuuden oikeuttaa tekonsa kansalaisten silmissä.

– Tässä on hirvittävän suuri ristiriita, että käytetään toistuvasti menetelmiä, jotka itse asiassa motivoivat ja vahvistavat ääriliikkeitä.

– Jos halutaan aidosti hillitä terrorismin leviämistä, pitäisi pystyä tunnistamaan ne moninaiset syyt, jotka ovat terrorismin takana ja sitten vaikuttaa niihin syihin.

Turvaton elämä

Syyt, joiden takia ihmiset liittyvät ääriliikkeisiin vaihtelevat alueittain ja tietenkin myös yksilöittäin.

Kerkkäsen mukaan suurin osa liittyy äärijärjestöihin sosioekonomisista syistä.

– Kyse on muun muassa inhimillisen turvallisuuden puutteesta. Tämä tarkoittaa, että tavallisella kansalaisella ei ole niitä elämän edellytyksiä, jotka loisivat turvallisen elämän.

Kerkkänen listaa yksittäisiksi riskitekijöiksi muun muassa suuren nuorisotyöttömyyden, epäluottamuksen hallintoon sekä koulutuksen ja terveydenhuollon puutteen.

Monissa länsimaissa elämän perusedellytykset toteutuvat, mutta myös niistä on lähdetty taistelemaan esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa toimivan Isis-järjestön riveihin. Miksi?

– Tähän on helppo vastata. Yksi syy on nuorten seikkailunhalu, halu tehdä jotain poikkeavaa. Toinen tekijä on ideologia. Luullaan, että esimerkiksi uskonto edellyttää osallistumista sotaan vääräuskoisia vastaan. Useassa tapauksessa motiivina ovat edellä mainitut tekijät yhdessä.

UNICEF edistämässä rauhaa

Yksi yhteinen asia kansainvälisessä terrorismissa on se, että sen houkutukset kohdistuvat pääasiassa nuoriin.

UNICEFin työ lasten koulutuksen, terveyden, suojelun ja tasa-arvon puolesta taas auttaa ohjaamaan nuoria pois ääriliikkeistä.

Hetemäki korostaa, että UNICEFin periaatteena on voimaannuttaa paikallisia yhteisöjä, mikä tukee rauhaa.

– Kaikkein heikoimmatkin otetaan mukaan päätöksentekoon, jotka koskevat heitä. Näin syntyy omistajuutta ja yhteiskunnallista vastuuta. Yhteiskunnallinen vastuu puolestaan vähentää vastakkaisasettelua, Hetemäki selventää.

Ari Kerkkänen on Tampereen yliopiston rauhantutkimuskeskuksen vieraileva tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä Kabulissa Afganistanissa EU:n poliisioperaation suunnittelupäällikkönä. Hän on entinen Lähi-idän instituutin johtaja. Haastattelu tehtiin nettipuhelun välityksellä.

 

Martti Penttilä

Kirjoittaja on konflikti- ja kehityskysymyksiin erikoistunut free-lance -toimittaja.