Siirry sisältöön

Lasten digitaalisen jalanjäljen turvaamisen oltava koko toimialan vastuulla

Suuri osa digitaalisten palvelujen tarjoajista sanoo, ettei heillä ole lapsia asiakkaina. Kuitenkin Suomessa 97 prosenttia 9 - 17-vuotiaista omistaa älypuhelimen ja maailmanlaajuisesti kolmasosa internetin käyttäjistä on alle 18-vuotiaita lapsia. Näiden alaikäisten käyttäjien henkilödataa kerätään, tallennetaan ja myydään aivan samaan tapaan kuin aikuisten dataa.

Irene Leino Näkökulma
Irene Leino
Nuori ottaa ryhmäselfietä.

Lapsilla on samat oikeudet yksityisyyden suojaan kuin aikuisillakin. Lapsille pitäisi kuitenkin tarjota aina laajempaa suojaa ja turvaa, koska heidän kasvunsa ja kehityksensä on vielä kesken. He ovat sen vuoksi haavoittuvampia kuin aikuiset. Iästään ja kehitystasostaan riippuen lapset eivät välttämättä ymmärrä laajoja syy-seuraussuhteita ja tekojensa vaikutuksia tulevaisuuteensa.

Mihin päätyvät lasten tiedot?

Se data, mitä lapset itse aktiivisesti jakavat esimerkiksi eri sosiaalisen median palvelujen kautta, on vain pieni osa heistä kertyvästä digitaalisesta jalanjäljestä. Virtuaalimaailmassa on äärimmäisen vaikea toimia täysin anonyymisti. Aina kun lapset ja nuoret esimerkiksi selailevat sosiaalista mediaa, etsivät netistä tietoa, katsovat videoita tai lataavat sovelluksia, heistä jää digijalanjälki.

Jopa meidän aikuisten on todella vaikea ymmärtää, mitä dataa meistä päivittäin kerätään ja mihin sitä käytetään. Useimmiten dataan liittyviä käyttöehtoja ei ole edes yritetty tehdä helposti ymmärrettäviksi. Käyttöehdot eivät useimmiten myöskään anna mahdollisuutta hyväksyä datan käyttöä vain osittain, vaan palveluja tarjotaan ’ota tai jätä’ -periaatteella.

Datan sanotaan olevan yhteiskuntamme ’uusi sähkö’ tai ’uusi öljy’. Koneoppiminen ja tekoälyjärjestelmät kehittyvät yhä tehokkaammiksi tietojemme käsittelyssä. Siksi on entistä vaikeampaa ennustaa, mihin kaikkialle lapsista ja nuorista tänään kerättävät tiedot päätyvät ja miten niitä käytetään vaikkapa 20 vuoden päästä.

Yrityksillä iso vastuu

Ratkaisuja etsittäessä pohditaan, kenen tulisi kantaa vastuu lasten digitaalisesta jalanjäljestä ja siitä, mihin lasten dataa kerätään ja miten sitä käytetään.

Lapset ja nuoret käyttäjinä voivat itse vaikuttaa helposti vain siihen dataan, mitä aktiivisesti jakavat. Ei ole realistista ajatella, että myöskään vanhemmat voisivat olla täysin vastuussa lastensa henkilödatasta ja siitä, kelle ja millä ehdoin lapset luovuttavat sitä eteenpäin. Nuorten käyttämien sovellusten määrä on valtava. Itseasiassa edes EU:n tietosuoja-asetukseen pohjautuvan, tämän vuoden alusta voimaan astuneen tietosuojalain silmissä vanhempia ei pidetä vastuullisina luvan antamisesta 13-vuotta täyttäneiden nuorten käyttäjien tietojen keräämiselle.

Siksi katseet kääntyvät sosiaalisen median, pelien ja palvelujen kehittäjien suuntaan – oikeastaan koko toimialaan ja sitä ympäröivään ekosysteemiin. Yksi yritys valmistaa älypuhelimet, toinen tekee käyttöjärjestelmät, kolmas tarjoaa pääsyn nettiin, neljäs alustan mistä ladata sovelluksia, viides kehittää sovellukset, kuudes kehittää digitaalista mainontaa jne. Ekosysteemi on todellinen viidakko, kun sitä katsoo ulkopuolelta ja yrittää löytää ratkaisua. Ehkä juuri sen vuoksi asiasta keskusteltaessa vastuu on niin helppo siirtää aina jollekin toiselle. ”Tämä ei kuulu meille”, ”meillä ei ole lapsia asiakkaina” tai ”me olemme liian pieni toimija” ovat niitä tyypillisiä vastauksia, joita kuulee, kun asiasta yrittää keskustella.

Voisimmeko kääntää asian toisin päin? Jospa kaikki ottavat vastuun ja yrittävät löytää ratkaisun yhdessä? Eihän meistä kukaan halua, että omienkaan lastemme tietoja käytetään vääriin tarkoituksiin. Harras toiveeni on, että jonain päivänä vastaus kysymykseeni on tämä: ”Kyllä, me olemme vastuussa ja teemme oman osuutemme sekä kannustamme kaikkia muitakin toimijoita samaan”.

UNICEF haluaa turvata lasten oikeudet verkossa

Me UNICEFissa teemme töitä sekä globaalisti että Suomessa, jotta lasten digitaalisen jalanjäljen turvaamisesta keskustellaan ja siihen haetaan ratkaisuja. Kannustamme kaikkia toimialan yrityksiä ottamaan vastuuta asiasta ja muuttamaan sekä omia että koko toimialan käytänteitä. Tulemme mielellämme keskustelemaan näistä kysymyksistä, mikäli yrityksesi pohtii, mitä voisitte tehdä enemmän tai paremmin lasten digitaalisen jalanjäljen turvaamiseksi.

Viimeksi asiasta keskusteltiin Helsingissä järjestetyssä MyData-konferenssissa. UNICEF on luonut yhdessä palvelumuotoilijoiden kanssa periaatteet siitä, miten huomioida lapset palveluiden käyttäjinä. Kannustamme kaikkia digitaalisten palvelujen kehittäjiä huomioimaan ne – olivatpa lapset kehitettävän tuotteen tai palvelun kohderyhmänä tai eivät. Lisäksi UNICEF työskentelee useiden kumppanien kanssa luodakseen lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle globaalit pelisäännöt, jotka koskisivat niin valtioita kuin yrityksiä. Pelisäännöt on tarkoitus julkaista 2020 kesäkuussa Helsingissä järjestettävässä isossa kansainvälisessä tilaisuudessa.

UNICEF haluaa myös antaa äänen nuorille itselleen tässä keskustelussa. Katso video siitä, mitä asioita nuoret nostavat esiin liittyen digitaaliseen jalanjälkeensä.

3.10.2019

***

Olethan yhteydessä, mikäli haluat kuulla lisää työstämme tai tehdä yhteistyötä!

Irene Leino
Yritysvastuuasioiden päällikkö
[email protected]
LinkedIn
Twitter

 

Julkaistu3.10.2019