7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää Beirutin tilanteesta

Kartalla

Tiistai-iltana Beirutin satamassa tapahtuneet kaksi massiivista räjähdystä ovat hankaloittaneet usean kriisin kanssa painivan Libanonin tilannetta entisestään.

1. Mitä tiistaina tapahtui?

Tiistai-iltana Beirutin satamassa tapahtui kaksi massiivista räjähdystä, jotka tuhosivat jopa puolet kaupungista. Maassa on julistettu kahden viikon hätätila ja kolmen päivän suruaika. 

Tämänhetkisten tietojen mukaan ainakin 140 ihmistä on kuollut, 5 000 ihmistä on loukkaantunut ja 300 000 ihmistä on menettänyt kotinsa. Kadonneena on ainakin sata ihmistä, heidän joukossaan lapsia. 

Tuhoutuneiden rakennusten ja infrastruktuurin korjaustöiden on arvioitu maksavan yli 2,5 miljardia euroa.

2. Mikä oli räjähdysten
syynä?

Libanonilaisviranomaisten mukaan räjähdyksien taustalla on noin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia. Ammoniumnitraattia käytetään tavanomaisesti lannoitteena, mutta kun sitä yhdistetään polttoaineöljyihin, siitä syntyy voimakas räjähde. 

Jos räjähdykset olisivat tapahtuneet Helsingin keskustassa, romua olisi lentänyt Pasilaan asti. Räjähdykset olisivat voineet tuntua jopa Jyväskylässä asti.

3. UNICEF autttaa
paikan päällä

Koordinoimme hätäapuoperaatiota yhdessä paikallisten viranomaisten ja kumppaneidemme kanssa. Autoimme satama-alueen evakuoinnissa heti.

Olemme tähän mennessä muun muassa:

  • toimittaneet juomavettä Beirutin sataman työntekijöille.
  • auttaneet Libanonin terveysministeriötä pelastamaan satamassa varastoituja lääkkeitä ja rokotteita. 
  • aloittaneet psykososiaalisen tuen tarjoamisen lapsille ympäri Beirutia.
  • jaamme hygieniatuotteita, suojavarusteita, lääkitystä, ravitsemusta sekä petipaikkoja räjähdysten uhreille.  
  • teemme yhteistyötä Libanonin koulutusministeriön kanssa lasten koulunkäynnin jatkon turvaamiseksi – räjähdyksessä vaurioitui 120 koulurakennusta, joista 34 tuhoutui. 

Lahjoita hätäapuun »

4. Mistä Libanonin talouskriisissä on kyse?

Libanonin talouskriisi on yltynyt 1975-1990 sisällissodan jälkeen maan historian vaikeimmaksi.

Kriisin käännekohtana pidetään viime syksynä alkaneita maan hallintoa vastustavia mielenosoituksia, jotka tunnetaan myös Lokakuun vallankumouksena.

Libanonin keskiluokka on pudonnut köyhyyteen. Joka toinen libanonilainen elää köyhyysrajan alapuolella ja joka kolmas on vailla työtä. Syyskuusta lähtien ruuan ja asumusten hinnat ovat nousseet 169 prosenttia.

© UNICEF/UNI356240/Baz/AFP

Kevään kuluessa tilanne on pahentunut: maaliskuusta lähtien arkisten tuotteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet ja maan valuutan arvo on laskenut 80 prosenttia. 

Maailman ruokaohjelman kesäkuussa julkaistun raportin mukaan joka toinen libanonilainen pelkää nälkää ja joka viides libanonilainen perhe on kärsinyt ateriattomista päivistä. 

Beirutin satama on maalle elintärkeä ruokaturvan kannalta – neljä viidesosaa maan elintarvikkeista on tuontituotteita. Maan tärkein viljavarasto sijaitsi tuhoutuneessa satamassa, jättäen maahan viljaa vain muutaman viikon varalle.

5. Libanonin terveydenhuoltojärjestelmä on riittämätön koronapandemian edessä 

Koronavirustartuntojen määrä on maassa nousussa. Torstaina 6.8. tapauksia todettiin 255, mikä oli suurin määrä pandemian alun jälkeen.

Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä osa tartunnoista todettiin Beirutissa alueilla, joissa räjähdysten vuoksi on vaikea estää taudin leviämistä. Lisäksi maan terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut ja sairaalat täynnä. 

Tiistain räjähdykset ovat aiheuttaneet mittavia tuhoja pääkaupungin kolmelle pääsairaalalle.

Myös sataman läheisyydessä sijaitseva vastasyntyneiden osasto on tuhoutunut. Yhteensä räjähdyksissä tuhoutui 16 terveysasemaa, katkaisten 160 000 ihmisen pääsyn terveydenhoitoon.

© UNICEF/UNI356606/Choufany

6. Lähes kolmannes Libanonin väestöstä
koostuu pakolaisista

Libanonissa on väkilukuun nähden maailman suurin määrä pakolaisia: 30 prosenttia väestöstä. Naapurimaasta Syyriasta maahan on arvioitu paenneen 1,5 miljoonaa ja Palestiinasta 200 000 ihmistä. 

Ahdinko on jo ennen räjähdyksiä ollut pakolaisten keskuudessa voimakkain: 75 prosenttia syyrialaisista ja 63 prosenttia palestiinalaisista kertoi kesäkuussa Maailman ruokaohjelmalle pelkäävänsä nälkää.

7. Beirut on raunioina.
Sinä voit auttaa.

Libanonin lapset ja perheet tarvitsevat kiireisesti hätäapua. UNICEFin arvioi tarvitsevansa Libanonin lasten ja perheiden auttamiseksi 8,2 miljoonaa dollaria.

Lahjoita hätäapuun »

Lisätietoa: 

Tiedotteemme Beirutin räjähdyksistä: https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2020/beirut-hataapuoperaatiomme-on-kaynnissa-olemme-surullisia-ja-jarkyttyneita-rajahdysten-tuhoista/

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA) Libanonissa: https://www.unocha.org/lebanon 

YK Libanonissa: https://twitter.com/UN_Lebanon 

***

Otsikkokuva: © UNICEF/UNI356239/Amro/AFP

Julkaistu 8.8.2020.

Jasmin Mylläri

Kirjoittaja työskentelee Suomen UNICEFin viestinnässä.