Timotei: Esteetöntä teatteria Lahdessa

Mikä sai teidät lähtemään järjestämään esteetöntä toimintaa,
Ninni Parviainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja teatteri-ilmaisukerhojen vetäjä Lahden alueella?
Lahden kaupungin koululaisten kerhokoordinaattori Suvi Lappalainen tarjosi Timotei-teatterille mahdollisuutta jalkautua kouluihin opettamaan teatteri-ilmaisua ajatuksena tuoda jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa teatteria. Kerhotoiminta on suunnattu  erityisryhmille, integroiduille ryhmille ja ei-erityisryhmille.

Miten lähditte liikkeelle?
Aloitimme yhdestä koulusta ja vähitellen kahden vuoden kuluttua kerhoja oli jo neljässä koulussa. Kartoitimme aluksi oppilaitten  tarpeen kerhoille ja palaveerasimme opettajien kanssa. Kävin juttelemassa tulevasta kerhosta luokissa jo keväällä ja jaoin infolappuja. Syksyllä oli helpompi saada ilmoittautujia kerhoon, kun aihe ja ohjaaja oli jo lapsille entuudestaan tuttuja.

Millaisia resursseja esteetön toiminta on teiltä vaatinut? 
Käytännössä yksi ihminen ohjaa kerhoja ja hoitaa myös yhteistyön koulujen kanssa. Käytössä on Timotei-teatterin pukuvarasto ja kouluilta olemme voineet lainata välineistöä.

Kuuluuko esteettömään toimintaanne yhteistyötä jonkun muun toimijan tai joidenkin muiden toimijoiden kanssa?
Ei tällä hetkellä.

Millaisia vaikutuksia esteettömällä toiminnalla on ollut?
Joitakin integroituja kerhoja on jouduttu yhdistämään osallistujien vähyyden vuoksi, mutta pääasiallisesti kerhoihin on sitouduttu hyvin. Muutos lapsissa ja nuorissa on usein kerhojen päättyessä suuri. Tavoitteena on mm. innostuminen oman ilmaisun rajattomuudesta ja luoda lasten kanssa hyvä ryhmä, jossa on turvallista olla ja toimia.

Miten esteettömään toimintaanne on suhtauduttu ja millaista palautetta siitä on tullut?
Lapsien ja nuorien palaute on ollut pääasiallisesti hyvää ja kerhoissa on riittänyt hyvin osallistujia. Suhtautuminen on ollut kautta linjan positiivista. Uskon, että useimpien opettajien mielestä on tärkeää, että heidän oppilaansa saavat tällaisen mahdollisuuden harrastaa ilmaiseksi ja esteettömästi. Useimmat opettajat yleensä auttavat lukujärjestyksien ym. kanssa, jotta mahdollisimman monet lapset pääsisivät mukaan. Aika paljon riippuu opettajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä miten kerhot ottavat tulta alleen. Kouluissa, joissa kerhoyhdysopettaja on kiinnostunut ja innostunut asiastaan, kerhot kukoistavat ja voivat hyvin.

Mitä viestisit toimijalle, joka on vasta harkitsemassa esteettömän toiminnan järjestämistä -- mistä kannattaa aloittaa ja mitä kannattaa ottaa huomioon?
Kannattaa yrittää sitouttaa lapset ja nuoret kerhoon selittäen heille miksi läsnäolo on tärkeää (ja mielellään myös lasten vanhemmille) sekä kannattaa käydä juttelemassa alkavasta kerhosta oppilaille, silloin he innostuvat asiasta aivan eri tavalla. Opettajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tosi tärkeää.

Millaisia jatkosuunnitelmia teillä on esteettömyyden suhteen? 
Integroituja ryhmiä on tällä hetkellä kaksi ja ne toimivat oikein hyvin. Ongelma integroiduissa ryhmissä on se, että joskus erityislapset jostain syystä puoliksi pakotetaan harrastamaan teatteri-ilmaisua, joko vanhempien tai opettajien tahosta. Tällaiset oppilaat vievät energiaa koko ryhmältä, jos he eivät oikeasti halua olla paikalla. On myös tärkeää miettiä mikä määrä erityisoppilaita on hyvä integroidussa ryhmässä. Puolet ja puolet ryhmä ei minun kokemukseni mukaan ole toiminut, mielellään erityislapsia saisi olla vähän vähemmän ryhmässä, jolloin jokaisen oppilaat tarpeet tulisivat varmasti huomioiduksi.

Timotei-teatteri