”Meikä tykkää ratsastuksesta ihan kauheesti”

 11-vuotias Leevi Joensuusta tykkää monista asioista. Ratsastamisen lisäksi niitä ovat muun muassa: traktorit, perhe ja Jetro-kissa, kaverit Antti ja Jesse sekä avustaja Noora  ”ihana lämmin nainen”. 

Käyt kuulemma ratsastusterapiassa. Millaista se on?

Meikä tykkää ratsastuksesta ihan kauheesti. Hevoselle pitää laittaa jalustimet ja sitte suitset ja kuolaimet tähän suun etteen.

Miulla on nyt tosi hyvä hevonen. Se nauttii olla terapioissa, mutta tunteja se ei tykkää oikein tehä. Se aina tahtoo aina jäähä siihen matkan varrelle lepäämään, jäähä silleen selälleen makaamaan, kun pitää lähtee typerään tuntiin. Silleen että ”apua, mä en haluu minnekään”.

Se hevonen on vähän niinkun ponin kokonen, miulle sopiva. Meikäläinen ei oo hirmu korkeella onneks. Ei pelota siellä, nou nou, meikäläinen tykkää.

Mikä sinusta tulee isona?

Mie aattelin kyllä tulla semmoseks maanviljelijäks, kun mie oon semmonen näpsäkkä, taitava, ja mie tiiän noista raktoreista niin paljon.

Mie tykkään kaikista merkeistä. Mulla on oma polkuraktori. Sillä mie teen aika paljon töitä, oon korjaillu sitä, kun siinä on aika paljon vikoja. Se ei oo pariin päivään lähteny kylmällä käyntiin. Kun mie oon yrittäny sitä ja se ei käynnisty ikinä, se on ärsyttävää. Se käynnistysnappi on semmonen, että jos laittaa puoleenväliin, niin se lähtee helposti. Jos laittaa napin ihan loppuun, niin se ei käynnisty ikinä.

Miun enolla on raktoreita, kaks Jontikkaa ja yks Valmetti, ja maatila. Meikäläinen kävi äiskän kanssa tässä syksyllä lantaa levittelemässä. Äiti ei tykänny siitä yhtään. Mie sitten sanoin, että pakkohan se on lähtee.  Puimahommissakin oon ollu. Se on aika mukavaa, äiti on siihen suostunu. Sit mie oon ollu kyntämässä. Siihen äiti kanssa suostu.

Olet siis aikamoinen moottorimies?

Oon ajanu mopollakin. Olin tässä kesällä veljen kyyissä. Veli kun oli saanu moottoripyörän, niin osu jalka siihen pakoputkeen silleen inhottavasti, etten voinu laittaa kenkää jalkaan. Mie en huomannu, kun mulla ei oo tuntoo jalassa. Mutta on se miun haava lähtenyt hyvin paranemaan.

Yhdestä sinua paljon kuljettaneesta taksikuskista, Antista, on ilmeisesti tullut sinulle hyvä kaveri, ja tähänkin kaveruuteen liittyy moottoriajoneuvot. Kerrotko vähän Antista?

Antilla on semmonen hieno Volvo-auto. Joskus me ollaan käyty autokaupoissa, kun meikäläinen tykkää koeajoista. Mie aina sovin Antin kanssa, että voiko Antti lähtee minun kanssa autokauppaan. Me ollaan semmosia parhaita kaveruksii, koska me ollaan semmosia parhaita jätkii.

Nyt Antti on saanu ihanan tyttöystävän, semmosen ihanan Sannan. Niillä on kesällä on häät, joihin oon menossa. Ja minut on kuule valittu sulhaspojaks, meikä pääsee.

Ja oliko se niin, että moottoriajoneuvot ovat keskeisiä myös sinun tietokoneharrastuksessasi?

Joo, mulla on oma tietokone, missä mää on aina internetissä. YouTubessa kattelen kaikkee semmosta jännää, semmosta mistä meikäläinen tykkää. Mie sain sen tietsikan äitiltä ja isiltä joululahjaksi. Mie katon raktoreita ja autojuttuja. Miun ei tarvii kirjotella sinne, mulla on semmoset kirjanmerkit että siitä kun painaa kuvasta, niin näkyy kaikki YouTuben videot ja kaikki tämmöset. Sinne pystyy laittamaan myös kuvahaun.

Äitin tietsikalla mie tykkään kyllä kanssa pelata Eka-peliä. Se on miulle hirmu tarpeellinen. Se sanoo vaikka L, niin siitä sitten pitää painaa sitä. Sillä mie oon osannut kirjotella oman nimen. Siinä oman nimen kirjotuksessa mä oon aika näppärä jätkä.

Ehditkö noilta moottoriharrastuksilta ratsastuksen lisäksi harrastamaan jotain liikuntaakin?

Mie käyn fysioterapiassa ja sinne mie kelaan ihan ite koko matkan. Siinä ei oo ollu mitään häikkää. Meiläläisellä vaan on vähän rennommat housut, ei voi olla mitkään farkut. Siinä pitää olla käsivoimia.

Ja koulussa välitunnilla mie tykkään pelata palloo. Jesse, miun kaveri, on himona heittämään palloo. Se saa sen aina kiinni. Miun pitää vaan ottaa koppeja [näyttää käsillä]. Tykkään heittää koreja, mut mie en oo oikein hyvä koripallossa, vaikka oon hyvä heittämään silleen tavallisesti. Pittää vaan saaha kiinni, niin sitte mää oon aina hyökkäykseen haukkana paikalla.

Onko jotain, mitä haluaisit harrastaa vielä näiden lisäksi?

Miulle ei kyllä nyt tuu yhtään mitään mieleen.

Mikä sinut saa oikeen iloseks?

Jos on joku mukava elokuva mie aina ruppeen nauraa rätkättämmään. Mää oon ihan naurussa, kun tulee vaikka joku vaaleenpunanen pantteri, ja kun sille tapahtuu vaikka silleen, että apua, poing [näyttää käsillä].

Meikäläinen on saanut mukavia ajatuksia myös meidän Jetro-kisusta. Äitikin tykkää siitä niin paljon ja Lauri hoitaa sitä. Sit se aina painiskelee sitä joskus. Jetro on meiän äitin karvanen laps, vauva. Tärkee laps. 

Mikä sinut saa surulliseksi?

Jos jollekin sattuu jotain, mie oon surullinen.

Mikä on paras paikka maailmassa?

Tuo oli kyllä aika vaikee kysymys. Ainakin jos meinaa lukea, niin koulu on paras paikka, kun siellä oppii lukemaan. Ainakin siinä hommassa koulu on aika mukava paikka.

Sunnuntaisin mie tykkään ylistellä ylistyksessä [kirkossa]. Joskus on tenavakirkko. Siellä on aika paljon muita lapsia. Meitä poikia on kolme.

Kuulin, että sinulla on elämässä myös Noora-niminen ihminen. Millainen se Noora on?

Noora on miun vapaa-ajan avustaja. Sen kanssa teen kaikkee, käyn ulkona ja joskus ollaan sisällä tietokoneella.

Kesällä me ollaan käyty piknikillä yhessä ja pakattu kaikki herkut mukaan ja käyty pienillä retkillä. Meillä on leikkipuisto ihan siinä lähellä, ei kerkee sanoo kissaa, kun me ollaan jo siellä. Monta kertaa me ollaan menty sinne raktorilla, kun mie tykkään niin paljon raktorilla ajamisesta.

Nyt ollaan tehty pieniä remontteja polkuraktoriin, kun siihen on tullu vikaa, kun se on ruostunu kaikista paikoista aika paljon. Siinä oli jotakin öljyvikoja ja se me Nooran kanssa onneks ratkastiin aika hyvin, kun siinä oli joku putki vikana. Osattiin se näpsäkästi hoitaa, kun Noora anto semmosen mittanauhan ja mie sitten mittasin sen ite ja me osattiin se sitte hoitaa.

Nyt on ollu vähän harmitus, kun Noora on nytte ollu reissussa ja on pitäny luovuttaa se Nooran kanssa oleminen. Se on niin mukava ja miulle niin tärkee hoitaja. Se on semmonen lämmin ihana nainen ja me tykätään olla yhessä. Se on niin mukava, etten mie tajuu. Mie en voi päästää sitä irti.

Jos olis kaikki ihan mahollista, niin oisko joku semmonen ihan huippujuttu, että mitä haluaisit tehdä?

Ei tuu mitään mieleen. Mä oon ihan täydellinen, mä oon ihan niin onnellinen, kun voin olla.