Paljon parannettavaa

Suomella olisi paljon parannettavaa vammaisten lasten vapaa-ajan toiminnassa. Tälle sivulle on listattu keskeisimpiä ongelmia.  
 
Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo YK:ssa lapsen oikeuksien komitea. Komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia, jotka koskevat lapsen oikeuksien toteutumista vammaisten lasten kohdalla.
 
Komitean huomautukset Suomelle koskevat muun muassa henkilökohtaisten avustajien ja tulkkaus- ja kuljetuspalvelujen saatavuutta, syrjinnän torjumista, sekä alueellisia ja paikallisia eroja lasten palvelujen resurssoinnissa.
 
UNICEF kokosi Mukana-kampanjaa varten esimerkkejä keskeisistä ongelmista, jotka liittyvät vammaisten lasten vapaa-aikaan. Tiedot perustuvat vammaisia lapsia koskeviin selvityksiin sekä asiantuntijahaastatteluihin.

Syrjintä ja siihen puuttumattomuus on yleistä

Vammaiset lapset kokevat syrjintää monilla elämänalueilla. Aikuiset eivät useimmiten huomaa lasten kokemaa syrjintää, eivätkä he osaa puuttua siihen. Esimerkiksi Sisäasiainministeriön Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa -raportin (2010) mukaan: Vammaisista tai pitkäaikaissairaista nuorista 31 % on kokenut usein nimittelyä, 23 % on kokenut tulleensa jäädyksi porukan ulkopuolelle ja 34 % on kokenut usein ennakkoluuloista suhtautumista.

Päätöksenteko on pirstaleista ja resurssit vaihtelevat kunnittain

Kuntien käytössä olevat resurssit ovat hyvin erisuuruisia ja lasten tarpeet arvioidaan ja priorisoidaan eri tavoin. Useissa kunnissa lasten vanhemmat joutuvat ottamaan vastuun eri viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja omatoimisesti hankkimaan tietoa lapselle kuuluvista palveluista.

Moni ei saa tarpeeksi henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja

Usea vammainen lapsi ja nuori tarvitsee henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja paitsi koulunkäyntiin, myös voidakseen osallistua harrastustoimintaan ja ihan tavallisiin sosiaalisen elämän tapahtumiin, kuten ystävien tapaamiseen. Joissakin kunnissa avustajan käyttö on kielletty viikonloppuisin. Kuljetuspalvelujen määrä on usein rajattu lapsen tarpeista riippumatta enintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuussa. 18 matkaa on lakisääteinen minimi. Lapsen todellinen tarve saattaa olla suurempi.

Harrastusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset

Moni lapsi ei pysty tekemään vapaa-ajallaan juuri niitä asioita, joita haluaisi, mutta vammaisten lasten tilanne on yleensä muita haastavampi. On paljon harrastustoimintaa, johon vammaiset lapset eivät pääse lainkaan mukaan. Kun yhteistä toimintaa on tarjolla vain vähän, vaihtoehdoksi jäävät vammaisten lasten omat harrastusryhmät. Joissakin kunnissa ei kuitenkaan ole lainkaan tällaisia ryhmiä tai ne on suunnattu vain tietyille ikä- tai diagnoosiryhmille. Vammaisen lapsen harrastusmahdollisuudet määräytyvät siis usein sen mukaan, missä hän sattuu asumaan, ja monelle lapselle ainoat suhteet omaan ikäryhmään ovat muut vammaiset lapset.

Mielekäs vapaa-aika jää liian usein vanhempien aktiivisuuden varaan

Koska yhteiskunnan vammaisille lapsille tarjoamat vapaa-ajan palvelut ovat hyvin rajalliset, itsenäistyminen, vapaa-ajan harrastuksiin osallistuminen ja kavereiden kohtaaminen jäävät vanhempien tuen varaan. Monet vanhemmat ovat kuitenkin ylikuormitettuja, koska he joutuvat tekemään kohtuuttomasti töitä viranomaisten kanssa jo lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseksi. Suomessa tunnetaan useita tapauksia, joissa jaksamisen kanssa kamppailevat vanhemmat ovat ennaltaehkäisevien ja tukipalveluiden puutteessa joutuneet tekemään itsestään lastensuojeluilmoituksia saadakseen lakisääteisiä palveluja.
 
Sivun tiedot perustuvat vammaisia lapsia koskeviin selvityksiin sekä UNICEFin Mukana-kampanjaa haastattelemien asiantuntijoiden tiedonantoihin.

Linkkejä lisätietoon

Lapsen oikeuksien sopimuksen seuranta
 

Luota mun vahvuuksiin [.pdf] - Suomen lapsitoimijoiden esite vammaisten lasten oikeuksista
 
Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi -julkaisu [.pdf] (Lapsiasiavaltuutetun toimisto)
 
Hei, kato mua! Vuorovaikutus ja hyvinvointi kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämässä  -julkaisu [.pdf] (Lapsiasiavaltuutetun toimisto)
 
Ett’ vois olla siellä missä muutkin -julkaisu [.pdf] (Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry)
 
Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa -julkaisu [.pdf] (sisäministeriö)