Jokaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mitä hyvä elämä on, kaveruussuhteet ja mukava vapaa-aika ovat listan kärkipäässä. Ne ovat tärkeitä myös kasvun ja itsenäistymisen kannalta. Kun lapsi tekee sitä mitä itse haluaa – ei sitä, mitä joku aikuinen on päättänyt hänen puolestaan – hän saa solmittua vertaissuhteita samanikäisiin ja samanhenkisiin ihmisiin.
 
Oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritelty jokaiselle 18-vuotiaalle kuuluva ihmisoikeus. Suomi on sitoutunut sopimuksen noudattamiseen.
 
Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 23 velvoittaa valtion tunnustamaan vammaisen lapsen erityistarpeet. Jokaisella vammaisella lapsella on samat oikeudet elää antoisaa, aktiivista ja itsenäistä elämää kuin muillakin lapsilla.
 
Myös oikeus tulla kuulluksi on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritelty jokaisella lapselle kuuluva oikeus. Aikuisten täytyy ottaa selvää lapsen mielipiteestä, kun he päättävät lapsen asioista. Aikuisen pitää ottaa lapsen mielipide huomioon. Lapselle täytyy perustella päätökset niin, että lapsi ymmärtää ne.
 
Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi vammaisten lasten oikeuksia suojelee vammaisten ihmisoikeussopimus, eli YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Se sisältää artiklan, joka edellyttää että: ”Vammaisten lasten tulee voida yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan.” Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei vielä ratifioinut sitä.

 

LUE LISÄÄ


UNICEFin sivut lapsen oikeuksien sopimuksesta
 
Lapsiasiavaltuutetun esitteet lapsen oikeuksista
 
Lapsiasiavaltuutetun Tiedätkö mitä ovat lapsen ihmisoikeudet? -esite selkokielellä
 
Vammaisten ihmisoikeussopimus [.pdf] (Suomen YK-liiton sivuilla)