Sosiaalinen esteettömyys

Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa kaikille avointa, mukaan ottavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa kiusaaminen ja syrjintä otetaan vakavasti.  
 
Sosiaalisesti esteettömässä toiminnassa jokaisen lapsen täytyy saada:
 

  • tuntea olevansa tervetullut toimintaan,
  • olla turvallisesti oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä; ja
  • tulla kuulluksi ja osallistua toimintaan itsenäisenä toimijana.

 
Sosiaalisen esteettömyyden toteutumisessa on kyse asenteista. Toiminnassanne mukana olevien ihmisten asenteet määräävät, miten sosiaalinen esteettömyys toteutuu lasten arjessa. Tämä koskee toiminnan kaikkia tasoja: harrastajia, vapaaehtoisia, työntekijöitä ja johtoa.
 
Sosiaalista esteettömyyttä voidaan edistää myös käytännön toimilla. Hyvä keino on laatia yhdessä lasten kanssa Syrjimättömyyden säännöt ja tehdä ne selväksi ihan kaikille toiminnassa mukana oleville aikuisille ja lapsille. Tässä auttaa myös julistautuminen syrjinnästä vapaaksi alueeksi. 
 
Kaikkeen kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava heti. On tärkeää tiedostaa, että toiminnassanne saattaa esiintyä myös kiusaamista tai syrjintää, jota eivät huomaa muut kuin sen kohteeksi joutuvat lapset.
 
Esimerkiksi sisäministeriön vuonna 2010 julkaiseman Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa -raportin mukaan vammaisista tai pitkäaikaissairaista nuorista 31 % on kokenut usein nimittelyä, 23 % on kokenut tulleensa jäädyksi porukan ulkopuolelle ja 34 % on kokenut usein ennakkoluuloista suhtautumista. Raportissa todettiin, etteivät aikuiset useimmiten huomaa lasten kokemaa syrjintää, eivätkä he osaa puuttua siihen.
 
Myös sosiaalinen esteettömyys rakentuu pienin askelin. Jo se, että toimintaa mainostetaan syrjinnästä vapaana alueena avaa oven tulla mukaan.

 

LUE LISÄÄ
 
Syrjinnästä vapaa alue (Sisäministeriö)
 
Nuorisotoimijoille kohdennettu Syrjinnästä vapaa alue -sivusto
 
Kop kop - Pääseekö Sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille (Sisäministeriö)