Suomen UNICEFin lausunto kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta sopimusluonnoksesta ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa

Suomen UNICEF kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa ulkoministeriölle sopimusluonnoksesta, jota käsitellään YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisessa hallitustenvälisen työryhmän istunnossa 15-19.10.2018.

Suomen UNICEFin perustehtävänä on vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen saamalla aikaan pysyviä muutoksia jokaiselle lapselle kaikkialla maailmassa. Yritysten toiminnalla on mittavia vaikutuksia kaikkien lasten ja erityisesti kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen. Jo yksinään globaalit tuotantoketjut vaikuttavat UNICEFin arvioiden mukaan noin miljardin lapsen oikeuksiin joko suorasti tai epäsuorasti. Yrityksillä on myös muita vaikutuksia lasten oikeuksiin. Esimerkiksi digitaalisten tuotteiden suunnittelijat ja niitä tarjoavat yritykset sekä niiden arvoketjut vaikuttavat kaikkien digitaalisia tuotteita ja palveluja käyttävien lasten oikeuksiin. Tarkastelemme nyt ehdotetun uuden kansainvälisesti oikeudellisesti sitovan yrityksiä koskevan ihmisoikeussopimuksen tarvetta ja nyt pöydällä olevaa sopimusluonnosta lasten oikeuksien toteutumisen valossa.

Jotta lasten oikeudet – joiden toteuttamisen edistämiseen myös Suomi on vahvasti sitoutunut ratifioimalla YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen valitusoikeutta koskevan lisäpöytäkirjan1 ensimmäisten joukossa – toteutuisivat kaikkialla maailmassa, myös yritysten on otettava entistä suurempi vastuu niiden kunnioittamisesta ja on valtioiden rooli velvoittaa tätä yrityksiltä.

Tähän asti vastuu yritysten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kansainvälisesti on jätetty vapaaehtoisuuden takia pääosin edelläkävijäyrityksille ja vastuu kunnioittamisen seuraamisesta kansalaisyhteiskunnalle, kuluttajille ja sijoittajille. Tämä on kestämätön malli, joka rapauttaa valtion roolia ihmisoikeuksien noudattamisen valvonnassa, ei kata kattavasti ja yhtäläisesti kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja paine kunnioittamisesta kohdistuu valikoivasti vain tiettyihin yrityksiin – joko isoihin kuluttajatuoteyrityksiin, joihin kuluttajat kykenevät suoraan vaikuttamaan tai omistuspohjaltaan sellaisiin yrityksiin, joihin näistä asioita kiinnostuneet sijoittajat kykenevät vaikuttamaan.

YK:n lasten oikeuksien komitean yleiskommentti 16 linjaa sopimusvaltioiden velvoitteita niissä asioissa, jotka koskevat yritystoiminnan vaikutusta lasten oikeuksiin. Tämä yleiskommentti linjaa, että vaikka valtioiden on tärkeää kannustaa yritysten erilaisia vapaaehtoisia aloitteita, vapaaehtoiset aloitteet eivät ole korvike sille, että valtiot ovat velvollisia vaatimaan yrityksiltä lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen noudattamista. Myös Euroopan Neuvoston yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa suosituksissa (CM/Rec(2016)3) kehotetaan jäsenmaita vaatimaan, että kussakin maassa toimivat yritykset noudattavat lapsen oikeuksia toimiessaan niin ko. maassa kuin maan rajojen ulkopuolella  ja huomioisivat lapsen oikeuksia erityisenä fokuksenaan noudattaessaan ihmisoikeuksien huolellisuusperiaatetta.

Jotta lasten oikeudet toteutuvat kaikille lapsille kaikkialla maailmassa, on äärimmäisen tärkeää, että yrityksillä on sitova vastuu niiden kunnioittamisesta. Tämän vuoksi Suomen UNICEF katsoo, että nyt YK:ssa neuvoteltava sopimus ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen pakollisesta noudattamisesta yrityksille on erittäin tärkeä aloite, joka tulisi saada vietyä maaliin.

Suomen UNICEF ymmärtää ja jakaa Suomen ja EU:n huolen siitä, että esitetyn luonnoksen soveltamisala rajoittuu vain monikansallisten yritysten toimintaan eikä sopimusluonnos eksplisiittisesti mainitse YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita tai niiden täytäntöönpanoa. Suomen UNICEF ymmärtää, että sopimusluonnos on kompromissi ja sekä luonnos että prosessi sen takana on hyvin epätäydellinen. Koska kuitenkin itse asia on äärimmäisen tärkeä lasten oikeuksien toteutumisen kannalta, Suomen UNICEF kokee tärkeämpänä saada riittävän hyvä sopimus aikaiseksi kuin yrittää tavoitella täydellistä lopputulosta, jota ei ehkä koskaan tule. Lasten oikeuksien toteutuminen ei voi odottaa sitä. Maailmassa on edelleen 152 miljoonaa lapsityöläistä, jotka tekevät töitä sietämättömissä, terveydellisesti tai lasten kehityksen kannalta haitallisissa olosuhteissa. Vaikka lapsityöläisten määrä on vähentynyt, emme nykyisillä keinoilla pääse kestävän kehityksen tavoitteisiin: lapsityön haitallisimpien muotojen poistaminen välittömästi ja kaiken lapsityön käytön lopettaminen vuoteen 2025 mennessä.

Mitä yrityksiä sopimuksen tulisi kattaa: Kaikkien yritysten velvollisuutena on kunnioittaa lasten oikeuksia koosta, toimialasta, omistuspohjasta, sijainnista tai kotimaasta riippumatta ja tämän velvollisuuden ei tule perustua vapaaehtoisuuteen tai yrityksen itsensä priorisoimiin asioihin. Koska kuitenkin periaatteessa jokaisen valtion tulisi valvoa oman lainsäädäntönsä kautta kotimaassa toimivia yrityksiä, kansainvälistä sopimusta tarvitaan etenkin ylikansallisten yritysten säännöistä sopimiseen. Lisäksi käytännössä lähes jokainen nykyisessä globaalissa maailmassa toimiva yritys on jollain tavalla kytkeytynyt kansainväliseen toimintaan (raaka-aineet, tuotanto, asiakkaat, liikekumppanit jne.) ja siksi kyse on myös tämän asian määrittelystä. Pystyisikö Suomi ja/tai EU näistä näkökulmista rakentamaan neuvotteluissa sillan, jolla kytketään kansallisesti toimivien yritysten yhtäläinen vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia sisään sopimukseen, vaikka sopimuksen pääpaino olisikin monikansallisissa yrityksissä sopimuksen kansainvälisen luonteen takia?

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja nyt neuvoteltava sopimus eivät ole toisiaan poissulkevia - päinvastoin ne täydentävät toisiaan. YK:n periaatteiden toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja tietoisuus periaatteista on kasvanut. Usea kansainvälinen yritys toteuttaa jo niitä. Seuraava askel on tehdä ihmisoikeus huolellisuusperiaatteen noudattamisesta sitovaa, odotetaanhan yrityksiltä vastaavaa huolellista toimintaa useissa muissakin yritysmaailmalle tärkeissä asioissa. Suomessa yrityksiltä odotetaan huolellista toimintaa jo nyt monissa kysymyksissä, joista osa jo linkittyy ihmisoikeuksiin - esimerkiksi tuoteturvallisuuden puolella, markkinoinnissa ja korruption vastaisessa toiminnassa. Hyviä esimerkkejä kansainvälisistä yrityksiä koskevista yhteisistä pelisäännöistä on myös useilla sektoreilla. Valtiot ovat onnistuneet suitsimaan monikansallisten yritysten toimintaa melko onnistuneesti esimerkiksi kilpailuoikeuden puolella EU:ssa. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vaadittavat toimenpiteet koskettava yhä enenemissä määrin yrityksiä. Kansainvälisestä ihmisoikeussopimusjärjestelmästä puuttuu selkeästi yrityksiä velvoittava pala ja nyt on korkea aika täydentää sitä yhteisellä yrityksiä sitovalla kansainvälisellä sopimuksella, joka huomio ihmisoikeudet yhtenä kokonaisuutena.

Koska sopimusluonnoksessa on vielä paljon periaatteellisia näkemyseroja siitä neuvottelevien valtioiden välillä, emme lähde tässä vaiheessa prosessia vielä kommentoimaan sopimusluonnosta yksityiskohtaisella tasolla. Ehdotamme kuitenkin seuraavia ylemmän tason huomioita siihen:

  1. Sopimusluonnoksen tulisi selkeästi viitata yritysten vastuuseen noudattaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia (”all internationally recognized human rights”), koska nyt käytetty käsite kaikki kansainväliset ja kansallisesti tunnustetut ihmisoikeudet (”all international human rights and those rights recognized under domestic law”) ei tuo esiin ihmisoikeussopimusten velvoittavuutta. Neuvottelujen etenemisen vuoksi on varmasti hyvä selkeyttää sopimusluonnoksessa tai sen ohjeistuksissa entisestään sitä, mitä ihmisoikeuksien kunnioittaminen tarkoittaa yrityksiltä konkreettisesti.
  2. Sopimusluonnoksen on hyvä selkeästi linjata, koskeeko sopimus a) ainoastaan ihmisoikeuksia, b) myös niitä ympäristöasioita, jotka linkittyvät ihmisoikeuksiin vai c) laajemmin kaikkia ympäristöasioita. Luonnoksessa puhutaan pääosin vain ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteesta, mutta muutamassa kohdassa (esim. artikla 9 alla) viitataan myös ympäristöasioihin eikä ole aivan selkeää, mitä tällä tarkemmin tarkoitetaan.
  3. On tärkeää, että sopimus kattaa työoloihin ja tuotantoon linkittyvien ihmisoikeuksien lisäksi myös muut mahdolliset yritysten ihmisoikeusvaikutukset esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen kautta. Tämän vuoksi on hyvä, että tämä on kirjattu sopimukseen eksplisiittisesti jo nyt. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen ja teknologian käyttöön liittyy useita ihmisoikeusvaikutuksia. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä nopeaa vauhtia eteen saattaa tulla useita sellaisia tapauksia, joissa rikkomuksia tapahtuu entistä enemmän. On tärkeää, että Suomi varmistaa koko neuvotteluprosessin ajan, että tämä laajempi kattavuus säilyy sopimuksessa.
  4. Oikeussuojakeinot ovat todella tärkeä osa tätä sopimusta. Mitä huolellisemmin ne ovat sopimuksessa mietitty, sitä paremmin sopimus auttaa ihmisoikeusrikkomusten uhreja. Suomen UNICEF katsoo, että sopimuksessa tulisi nostaa esiin erityinen velvoite selvittää lapsiin kohdistuvia rikkomuksia ja edesauttaa tehokkain toimenpitein niihin syyllistyneiden tahojen saattamista vastuuseen. Sopimuksen tulisi myös huomioida lasten ja heidän perheidensä mahdollisimman helppo tapa hakea ja saada oikeutta heitä vastaan tehdyille rikkomuksille, koska yleensä heiltä puuttuu omien oikeuksien tuntemus, kyky viedä asiaa eteenpäin sekä tarvittavat taloudelliset ja muut resurssit. Voimasuhteet ovat aivan eripariset silloin kun toisella puolella on lapsi tai hänen perheensä ja toisella puolella iso kansainvälinen yritys.
  5. Vaikka Artikla 9 jo nyt sellaisenaan esittelee pitkälti samantyyppisen huolellisuusvelvoiteprosessin kuin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, olisi YK:n periaatteiden vahva linkittäminen tähän sopimukseen kaikkien osapuolten etu. YK:n periaatteita on jo lähdetty noudattamaan ja siksi ne tarjoavat hyvän pohjan tälle sopimukselle.Suomi/EU voisi ajaa myös, että YK:n periaatteet mainitaan jo sopimuksen johdannossa (preamble), vastaavalla tavalla kuin muiden ihmisoikeussopimuksien johdannossa viitataan huomioonotettaviin asioihin.
  6. On tärkeää, että tämä sopimus saa riittävällä mandaatilla ja resursseilla toimivan seuranta- ja valvontamekanismin, joka kykenee käsittelemään myös valituksia. Ehdotuksen mukainen asiantuntijoista koostuva komitea ei ole riittävä elin valvomaan tämäntyyppistä sopimusta. Usein valitusoikeus kuitenkin tehdään vastaaviin sopimuksiin lisäpöytäkirjalla. Tämän vuoksi Suomen UNICEFin mielestä on mahdollista, että se toteutetaan myös tämän sopimuksen osalta saman käytännön mukaisesti. Suomen UNICEF suosittelee, että Suomi pitää tämän asian kuitenkin mielessä ja on mukana tämän seuranta- ja valvontamekanismin huolellisessa mietinnässä ja uudenlaisten innovatiivisten ratkaisujen löytämisessä.

Suomen UNICEF kannustaa Suomen valtiota kunnianhimoisesti edistämään ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa myös yritysten kautta, viemään tätä sopimusta eteenpäin ja etsimään innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla luovitaan karikoiden yli. Maailmassa on useita tätä sopimusprosessia seuraavia ja siihen erikoistuneita tahoja ja asiantuntijoita, joita voidaan ottaa mukaan sen laatimiseen. Sopimus ei tule ratkaisemaan kaikkia yritystoiminnan ihmisoikeuksiin linkittyviä ongelmia, mutta ainakin se on askel oikeaan suuntaan.

Suomella on mahdollisuus profiloitua edelläkävijänä ja osoittaa vahvaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin kansainvälisesti. Ranska on jo näin tehnyt säätämällä kansallisen lain yritysten ihmisoikeushuolellisuusperiaatteesta ja useissa muissa maissa tätä mietitään parhaillaan. Nyt ei ole aika perääntyä tai jarrutella, vaan Suomen tulisi kehittää YK:n periaatteisiin pohjautuva yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia koskeva huolellisuusvelvoitelaki, jotta siitä voidaan ammentaa parhaita käytänteitä myös tähän prosessiin.

 

Helsingissä 31.8.2018

Suomen UNICEF
Irene Leino, yritysvastuuasiantuntija
Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja