Yhteiskannanotto 17.11.2016

Lasten oikeudet turvattava sote-uudistuksessa

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa jo 25 vuoden ajan. Sopimus tuli Suomessa voimaan kesällä 1991 ja se luo perustan lasten oikeuksille. Sopimuksen täytäntöönpano edellyttää lasten oikeuksia edistävää ja turvaavaa kansallista lainsäädäntöä.

Hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista. Sosiaali- ja terveyspalvelut koskevat kaikkien lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkea. Tästä syystä sote- ja maakuntauudistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten oikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa ja kehityksensä turvaamiseen.

Sote-palveluiden järjestämisessä on huomioitava erilaisten lapsiryhmien ja lasten tarpeet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, kuten vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, lastensuojelun asiakkaana oleviin lapsiin sekä vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin. Syrjintäkielto pitää sisällään velvollisuuden tunnistaa eriarvoisuutta ja poistaa sitä aktiivisesti tarvittaessa positiivisella erityiskohtelulla.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja toteuttamisessa on varmistettava, että lapsia ja nuoria kuullaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Jotta lapset ja nuoret voivat tosiasiallisesti osallistua ja vaikuttaa, on heille tarjottava siihen mahdollisuutta kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla, lasten iän ja kehitystason vaatimalla tavalla. Lapsille ja nuorille on myös annettava riittävästi tietoa heitä koskevista asioista heille ymmärrettävällä ja heidät parhaiten tavoittavalla tavalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa helposti lähestyttävät lähipalvelut ovat lasten ja nuorten kannalta tärkeitä. Palveluiden hyvä saavutettavuus sekä tutut perustason toimijat helpottavat yhteydenottoa ja mahdollistavat lapsen näkemysten esille tuomisen. Tällöin on myös helpompaa puuttua lasten sote-palveluissa kokemiin epäkohtiin.

Osallistumisen oikeuteen liittyy kiinteästi myös mahdollisuus käyttää oikeusturvakeinoja. Alaikäisten oikeusturvan parantaminen vaatii erityisiä toimenpiteitä, sillä lapset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina usein muita heikommassa asemassa ja lasten oikeuksien täysimääräinen toteutuminen vaatii aikuisten myötävaikutusta ja tukea. Maakunnalliset lasten ja nuorten oikeusturvakeskukset olisivat hyvä keino parantaa lasten ja nuorten oikeusturvaa. Keskuksissa työskentelisivät maakunnallinen lapsiasiamies ja lasten ja nuorten sosiaali- ja potilasasiamiehiä.

Lapsen oikeuksien komitea on todennut, etteivät lapsen oikeudet voi toteutua, jos lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ei tunneta. Sekä maakuntien että kuntien tulee huolehtia, että lasten kanssa työskentelevät ammattihenkilöt tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet riittävästi ja soveltavat sopimusta päätöksenteossa ja toiminnassaan. Tämä edellyttää, että kaikki lasten kanssa työskentelevät ja lapsia koskevia päätöksiä valmistelevat ja tekevät ovat osallistuneet lasten oikeuksia koskevaan koulutukseen.

Johtava asiantuntija Esa Iivonen

Mannerheimin lastensuojeluliitto, puh. 050 411 1562

esa.iivonen(at)mll.fi

 

Erityisasiantuntija Kirsi Pollari

Lastensuojelun Keskusliitto, puh. 050 439 8823

kirsi.pollari(at)lskl.fi

 

Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen

Suomen UNICEF ry, puh. 040 736 6231

milla.aaltonen(at)unicef.fi

 

Ylitarkastaja Terhi Tuukkanen

Lapsiasiavaltuutetun toimisto, puh. 050 381 0904

terhi.tuukkanen(at)oikeus.fi