Suomen UNICEFin lausunto kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa

9.9.2020

Suomen UNICEF kiittää mahdollisuudesta lausua kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa, jota käsitellään hallitustenvälisen työryhmän kuudennessa istunnossa Genevessä 26.–30.10.2020.

Suomen UNICEFin perustehtävänä on vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen saamalla aikaan pysyviä muutoksia jokaiselle lapselle kaikkialla maailmassa. UNICEFilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan erityisrooli toimia sopimuksen toteutumisen arvioijana ja asiantuntijana (LOS, art. 45).

Yritysten toiminnalla on mittavia vaikutuksia kaikkien lasten oikeuksiin ja vaikutukset voivat olla mittavat erityisesti kaikkein haavoittuvaimpiin lapsiin. Jo yksinään globaalit tuotantoketjut vaikuttavat UNICEFin arvioiden mukaan noin miljardin lapsen oikeuksiin joko suorasti tai epäsuorasti, positiivisesti tai negatiivisesti. Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä potentiaaliset kielteiset liiketoiminnan vaikutukset saattavat johtaa pysyviin fyysisiin tai emotionaalisiin vaikutuksiin, jotka jatkuvat läpi elämän ja sukupolvienkin yli. Lisäksi lasten on vaikea tulla kuulluksi päätöksenteossa ja saada tietoa omista oikeuksistaan. Erityisen haastavaa on oikeuden hakeminen ja saaminen tuomioistuinmenettelyssä.

Samalla vastuullisella, lapsen oikeudet huomioivalla liiketoiminnalla on valtava vaikutus lasten hyvinvointiin. Vastuullinen yritystoiminta rakentaa parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa lapsille, jotka ovat tulevaisuuden, työntekijöitä, kuluttajia ja vaikuttajia.

Nämä haasteet ja toisaalta mahdollisuudet huomioon ottaen tarkastelemme nyt ehdotettua asiakirjaa lasten oikeuksien toteutumisen kannalta.

Lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat moninaisia. Liiketoiminnalla on paljon suoria ja epäsuoria vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lapsi- ja pakkotyövoiman käytön kieltäminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita, mutta se ei riitä, sillä lasten oikeuksien vaaliminen liiketoiminnassa kattaa huomattavasti enemmän.

Lasten oikeuksien toteutuminen tulee arvioida jo tuotesuunnittelusta alkaen. Tuotteiden valmistuksessa ja globaaleissa toimitusketjuissa pitää huolehtia, että työntekijöille tarjotaan säällistä työtä (decent work), joka sisältää muun muassa elämiseen riittävän palkan, kohtuulliset työajat, turvalliset työolosuhteet ja erityisesti odottavien ja imettävien äitien tarpeet huomioivan kohtelun. Hyvinvoiva perhe on lapsen paras turva.

Valmistettavien tuotteiden tulee myös täyttää tuotteelle asetetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset ja niitä tulee markkinoida niin, että lapsen oikeudet tulevat huomioiduksi. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää muun muassa runsaasti rasvaa tai sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin. Tutkimusten mukaan alan markkinoinnilla on suora vaikutus lasten ruokatottumuksiin ja siten ylipainoisuuteen. Tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa tulisi aina noudattaa lapsen oikeudet huomioivia periaatteita.

Yrityksillä on lisäksi liiketoimintakumppaneidensa kautta merkittäviä välillisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Esimerkiksi toimitusaikataulujen muuttaminen sovitusta voi aiheuttaa toimitusketjun alkupäähän muutoksia, jotka vaikuttavat perheiden hyvinvointiin. Myös nämä välilliset vaikutukset tulee huomioida oikeudellisesti sitovassa asiakirjassa, erityisesti artiklassa 1.2 (”omissions in the context of business activities”).alta mahdollisuudet huomioon ottaen tarkastelemme nyt ehdotettua asiakirjaa lasten oikeuksien toteutumisen kannalta.
Lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat moninaisia. Liiketoiminnalla on paljon suoria ja epäsuoria vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lapsi- ja pakkotyövoiman käytön kieltäminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä tavoitteita, mutta se ei riitä, sillä lasten oikeuksien vaaliminen liiketoiminnassa kattaa huomattavasti enemmän.

Oikeuden hakeminen ja saaminen tulee tehdä helpoksi lapsille. Lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Kun oikeuksien olemassaolo on epäselvää, oikeuden hakeminen on mahdotonta. Onkin ensiarvoisen tärkeää kasvattaa tietoisuutta lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Yrityksillä tulisi olla käytössä riippumaton viestintäkanava (”whistleblowing-kanava”), jonka kautta väärinkäytöksiä voi raportoida. EU:ssa tämä tuleekin pakolliseksi yli 50 hengen yrityksissä. Oikeudellisesti sitovassa asiakirjassa tulisi olla myös vaatimus tällaiselle helppokäyttöiselle ja turvalliselle kanavalle, jota myös lapset ja nuoret työntekijät pystyvät ja uskaltavat käyttää. Artiklassa 5 (Protection of Victims) tulisikin mainita lasten erityisen suojelun tarve.

Voimasuhteet ovat aivan eripariset silloin kun toisella puolella on lapsi tai hänen perheensä ja toisella puolella iso kansainvälinen yritys. Oikeussuojan varmistamiseksi sopimusvaltioiden tulee varmistaa pääsy tehokkaisiin tuomioistuinmenettelyihin sekä lapselle, että hänen perheelleen. Oikeusavun turvaaminen (artikla 7.3) lapsille on erittäin tärkeää, sillä heille on hankalaa tai mahdotonta saada tarvittavaa tietoa ja edistää oikeusprosesseja ilman aikuisen apua. Iso kysymys on tämän varmistaminen niissä tapauksissa, jolloin rike tapahtuu pitkässä ja monimutkaisessa globaalissa arvoketjussa. Myös puolueeton oikeudenkäynti tulee varmistaa, jotta uhrit saavat oikeudenmukaiset korvaukset ja yritys vastaavasti seuraamukset. Oikeudellisessa asiakirjassa puhutaan tehokkaasta oikeussuojasta (”effective remedy”, esim. artikla 4.2c). Tehokas oikeussuoja täytyy määritellä tarkasti, jotta voidaan varmistaa sen asianmukainen toiminta ja estää väärinkäytökset.

Lapsille tulee viestiä väärinkäytösten uhrien erityisrahastosta (”Fund for Victims”, artikla 15.7), jotta he ovat tietoisia siitä ja voivat hyödyntää sitä tarvittaessa.

Yritysten raportointivelvollisuudet. Artiklassa 6.3b todetaan seuraavaa: “Integrating a gender perspective, in consultation with potentially impacted women and women´s organizations, in all stages of human rights due diligence processes to identify and address the differentiated risks and impacts experience by women and girls.” Suomen UNICEF ehdottaa, että tyttöjen lisäksi tähän lisätään selkeästi lapset kohderyhmänä.

Lasten oikeudet katastrofeissa ja konflikteissa on turvattava (artiklat 6.3g ja 16.3). Lapset ovat erityisen haavoittuvia katastrofien ja konfliktien keskellä, ja näissä tilanteissa onkin suurempi riski esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön, kun normaalit lastensuojelumekanismit eivät toimi. Myös korruption ja veronkierron riski kasvaa. Artiklassa tulisi mainita lasten oikeuksien erityinen huomioiminen.

Asiakirjan on tarkoitus määritellä yrityksille tasapuolinen toimintakenttä.
Nyt tekstissä kuitenkin jätetään monia kysymyksiä sopimusvaltioiden vastuulle. Tekstissä todetaan (artikla 6.5), että kukin valtio määrittelee minkä kokoisia yrityksiä velvoitteet koskevat, toki ihmisoikeuksien rikkomisen potentiaalisen vakavuuden ja yrityskoon huomioiden, ja silti käytännöt voivat olla kirjavia. Mikäli vaatimukset koskevat kaikkia yrityksiä, voi taakka muodostua pk-yrityksille liian raskaaksi. Toisaalta mikäli sopimusvaltion tulkinta vaatimuksista on liian löyhä, saattaa olla, ettei tasapuolinen toimintakenttä toteudu.

Mitään mininivaatimuksia ei myöskään ole asetettu sille, miten pitkälle yritysten globaaleissa arvoketjuissa huolellisuusvelvoitteet ylettävät. Nämä kumppanuussuhteet ovat potentiaalisesti hyvin monimutkaisia tytäryritys-, alihankkija-, toimittaja- ja yhteisyritysverkostoja, joilla kaikilla on omanlaisensa haasteet lasten oikeuksien toteuttamisessa. Mitkä velvoitteet heitä koskevat? Erilaiset sopimusvaltioiden tulkinnat voivat jälleen osoittautua ongelmallisiksi.

Asiakirjan ympäristönäkökulma on vielä epäselvä. Asiakirjassa olisi hyvä selkeästi linjata, koskeeko sopimus a) ainoastaan ihmisoikeuksia, b) myös niitä ympäristöasioita, jotka linkittyvät ihmisoikeuksiin vai c) laajemmin kaikkia ympäristöasioita. Luonnoksessa puhutaan pääosin vain ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteesta, mutta muutamassa kohdassa (esim. artikla 6.3a) viitataan myös ympäristöasioihin eikä ole aivan selkeää, mitä tällä tarkemmin tarkoitetaan.
Työskentelemme yli 190 maassa lapsen oikeuksien toteutumisen puolesta.

Suomen UNICEF kannustaa Suomen valtiota kunnianhimoisesti edistämään ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa myös yritysten kautta ja viemään tätä oikeudellisesti sitovaa asiakirjaa eteenpäin lasten oikeudet tarkasti huomioiden.

9.9.2020
Outi Kauppinen, vastuullisen liiketoiminnan erityisasiantuntija
Inka Hetemäki, ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Suomen UNICEF