Suomen UNICEFin lausunto Ulkoasiainministeriölle
Lausuntopyyntö HEL5956-22
 

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa käsittelevän valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta


1. Yleistä

Suomen UNICEF kannattaa työryhmän kattavaa esitystä ratifioida YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa (jatkossa lisäpöytäkirja).
 
Suomen UNICEF on erittäin tyytyväinen, että lisäpöytäkirjan hyväksyminen on vihdoinkin etenemässä. Prosessi on ollut hämmentävän pitkä, ja viivästyessään herättänyt myös kansainvälistä ihmetystä.
 
Suomen arvokas tapa saattaa kansallinen lainsäädäntö yhteneväiseksi kansainvälisen sopimuksen kanssa ennen ratifiointia aiheuttaa osaltaan väistämättä hitautta, mutta tämän lisäpöytäkirjan kohdalla menettely on tarpeettomasti hidastunut ilmeisen huonon koordinoinnin vuoksi näitä tähän alaan liittyvien yleissopimusten koordinoivien työryhmien (mm. Palermon sopimus ja sen lisäpöytäkirja) sekä ulkoministeriön ja oikeusministeriön välillä.  Esitämmekin tässä yhteydessä huolemme ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja –sopimusasioiden yksikön riittämättömästä resursoinnista, sekä puutteista tiedonkulussa ja koordinaatiosta oikeusministeriön ja ulkoasianministeriön välillä. 

2. Lisäpöytäkirjan käännös

Toivomme, että lisäpöytäkirjasta tehtävä käännös tehtäisiin huolellisesti, ja huolellisemmin, mitä ovat aikaisemmat käännökset useista eri ihmisoikeussopimuksista. Nyt lausuntopyynnön liitteenä oleva luonnos on ymmärtääksemme, ja onneksi, vain raakile. Vaikka YK:n sopimukset ovat todistusvoimaisia ainoastaan kuudella virallisella YK:n kielellä, se ei vähennä suomennokselle asetettavia vaatimuksia. Sopimukset ja lait ovat ihmisiä varten, ja niiden pitää olla käyttökelpoisia maan kansalaisille. Harva osaa kääntyä niiden kohdalla YK:n virallisiin kieliin, eikä se voi olla tarkoituskaan. Väärät ja puutteelliset käännökset heikentävät sopimusten voimaa, ja pahimmillaan jopa johtavat vääränlaiseen ajatteluun ja toimiin, joka on nähtävissä joidenkin ihmisoikeussopimusten suomennosten kohdalla.
 
Toimitimme ulkoministeriöön pyynnöstä jo etukäteen Suomen UNICEFin tekemän käännöksen lisäpöytäkirjasta, ja se on myös liitteenä tässä lausunnossa. Emme mene sen yksityiskohtiin tässä tarkemmin, koska ulkoministeriöstä totesikin jo lausuntopyynnön liitteenä olleen suomennoksen olevan vain raakaversio, mutta haluamme tässä vielä kiinnittää huomioita termeihin ”lapsiprostituutio” ja lapsipornografia”, ja erityisesti painottaa sitä, ettei niitä käytettäisi, ei lisäpöytäkirjan nimessä, eikä itse sisällössä. Nämä termit vastaavat lisäpöytäkirjan virallista englannin-, venäjän ja ranskankielistä muotoa ”child prostitution and child pornography”, ”детская проституция и детская порнография”, ”la prostitution des enfants et la pornographie” mutta esimerkiksi espanjankielisessä versiossa käytetään termiä ”hyväksikäyttö” (la prostitución infantil y la utilización de niños en la pornografía), jonka toivoisimme olevan myös suomenkielisessä käännöksessä.
 
Lisäpöytäkirja hyväksyttiin jo vuonna 2000, jolloin tätä kansainvälistä keskustelua termeistä ”child prostitution” ja ”child pornography” ei vielä käyty. Tänä päivänä tutkijat kutsuvat näitä termejä ”tekstuaaliseksi hyväksikäytöksi”, ja lasten parissa töitä tekevät eivät suosi näiden termien käyttöä. Esitämme pöytäkirjan nimeksi ja edelleen siinä käytettäväksi termeiksi ”valinnainen pöytäkirja lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa, joka tässä muodossa antaa myös selvemmin kuvan siitä, mistä pöytäkirjassa on kysymys.

3. Vaaditut muutokset lainsäädäntöön

3.1. Artikla 3, kappale a, kohta ii
 
Selkeä, ainoastaan tämän lisäpöytäkirjan edellyttämä muutos lainsäädäntöön tässä vaiheessa koskee adoptiosuostumuksen asiattomin keinoin hankkimisen kriminalisointia. Epäasiallisen adoptiosuostumuksen hankkimista ei ole Suomessa vielä säädetty erikseen rangaistavaksi. Tätä esittää kuitenkin oikeusministeriön asettama adoptiolakityöryhmä, ja sen esittämä, syksyllä hyväksyttäväksi tuleva muutos rikoslain 25 lukuun kohdaksi 3 b § on selkeä ja kattava. Tämän ei, kuten työryhmä toteaakin, tulisi enää viivästyttää lisäpöytäkirjaan liittymistä, tinkimättä kuitenkaan rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta täsmentää ”asiattomien keinojen” tekotavat.
 
3.2. Artikla 3, kappale c
 
Lisäpöytäkirjan artiklan 3 kappaleen c sekä Euroopan Neuvoston lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan yleissopimuksen edellyttämät tarkennukset rikoslakiin koskien pornografista aineistoa ovat tarpeelliset ja täsmentävät toivotusti rikoslakia tältä osin.

4. Muut kuin lainsäädännön tarpeet

Lisäpöytäkirjanartiklat 8,9 ja 10 edellyttävät monenlaisia muita toimia: ”hallinnollisia toimia, sosiaalipolitiikkaa ja ohjelmia, lisäämään tietoisuutta sekä mm. taustasyihin, kuten köyhyyteen puuttumista myös kansainvälisin keinoin”.
 
Työryhmä on esityksessään pyrkinyt huomioimaan myös nämä muut kuin lainsäädännölliset tarpeet. Työryhmä on kuitenkin ollut varsin suppea ja kokoontunut ainoastaan kolme kertaa. Työryhmä ei ole ilmeisestikään myöskään kuullut tältä osin asiantuntijoita. Työssä näkyykin hätäisyys tältä osin, vaikka ottaen huomioon hyvin pitkän ratifiointiprosessin sekä työryhmän kokoamiseen että sen kokoontumisiin olisi pitänyt olla riittävästi aikaa. Näitä muita kuin lainsäädännöllisiä toimia on listattu epätasaisesti, ja osaa ansiokkaan perusteellisesti, osaa niukasti, osaa ei lainkaan, ja luonnollisesti tällä työryhmän niukkuudella ei ole pystytty arvioimaan näiden eri hankkeiden todellista vaikuttuvuutta, ja on tyydytty kirjaamaan näiden hankkeiden tavoitteet ikään kuin toteutuneena. Niiden epätasaisuudesta ja sattumanvaraisuudesta johtuen niihin on myös mahdotonta ottaa lausunnon antajan näkökulmasta kantaa.
 
Kunkin artiklan kohdalla olisi ollut toivottavaa, että ensin olisi listattu ne lait, jossa kyseistä asiaa säädellään, ja vasta sen jälkeen olisi esitelty eri ohjelmat ja ohjeistukset. Ohjelmien ja ohjeistusten osalta olisi pitänyt antaa tietoa näiden eri ohjelmien asemasta käytännössä ja kuinka niistä on levitetty tietoa. Esimerkiksi:

  • artiklan 8 kohdassa esitetty Euroopan neuvoston lapsiystävällistä oikeutta koskeva ohjeistus ei itsessään ole riittävä, vaan oleellista on sen käyttöönotto, tai suunnitelmat sen jalkauttamiseksi, mutta tästä ei ollut esitetty tietoa tai arvioita
  • mm. artiklan 9 kohtaa 3 koskien työryhmän olisi pitänyt huomioida kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus 2010, jossa esitetään mm. ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautumisen kehittämistä sekä omaa lakia ihmiskaupan uhreille
  • artiklan 10 kohta 3 liittyen on todettu Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, ja naisten ja lasten oikeuksien kunnioittaminen. Syvyyttä ja realismia asialle olisi tuonut se, että olisi tuotu esiin Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset, jossa todettiin (2008), että kehitysyhteistyön läpileikkaavat tavoitteet näkyvät huonosti käytännön kehitysyhteistyössä. Tämän pohjalta olisi voitu esittää kehittämistoimenpiteitä lisäpöytäkirjan tämän kohdan kehittämiseksi.

4.1. Tiedotus lisäpöytäkirjasta

Lapsen oikeuksien lisäpöytäkirja, sekä sen molemmat lisäpöytäkirjat, sisältävät ihmisoikeussopimukselle poikkeuksellisen tiedottamisvelvollisuuden (kyseisen lisäpöytäkirjan artikla 9, kohta 2), joka koskee myös lapsille tiedottamista. Työryhmän esityksessä tietoisuuden lisäämistä oli sivuttu varsin ylimalkaisesti. Lapsen oikeuksien kansallisessa viestintästrategiassa, julkaistu 14.4.2010 (Opetusministeriö) esitettiin, että valtiovallan on luotava rakenteet ja jatkuvuus lapsen oikeuksien sopimusta koskevalle viestinnälle, koulutukselle sekä niiden rahoitukselle. Koordinaatiotahoksi ehdotettiin opetusministeriötä, joka on sikälikin luonnollinen taho, että tiedotuksen kohderyhmänä ovat myös lapset.  Tämä ei ole vielä toteutunut. Työryhmän olisi esityksessään pitänyt viitannut tähän viestintästrategiaan, sillä lisäpöytäkirjoja koskeva tiedotus on luonnollista yhdistää itse sopimuksen tiedotukseen. Näin työryhmä olisi omalta osaltaan vienyt tätä viestimisvelvoitteen toteutumista näiden artiklojen – lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 42, lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin tehdyn valinnaisen pöytäkirjan artiklan 6 sekä kyseessä olevan lisäpöytäkirjan artiklan 9 - osalta eteenpäin.

4.2. Taloudelliset vaikutukset

Työryhmä totesi esityksensä aluksi, kohta 4.1 Esityksen taloudelliset vaikutukset, s. 12, että esityksestä ei aiheudu taloudellisia vaikutuksia. Kun pöytäkirja pyritään todella implementoimaan, muiltakin kuin lainsäädännöllisten vaikutusten osalta, taloudellisia vaikutuksia tulee olla. Esimerkiksi tiedotus vaatii taloudellista panosta.

5. Lopuksi

Muiden kuin lainsäädännöllisten toimien toteutumisen huomioiminen, myös tiedotuksen, on haasteellinen tehtävä ja vaatii jatkuvaa ohjelmatyötä ja seurantaa. Olemassa olevien osittainen listaaminen ei ole tässä kohdin mielekästä, ellei siitä pysty tekemään kokonaisarvioita, johon nyt näin niukka työryhmä ei ole kyennyt – väheksymättä lainkaan tehtyjä toimenpiteitä eri artiklojen toteutumisen edistämiseksi. Kokonaisarvion tekoon olisi ollut riittävästi aikaa, ja myös painetta, ottaen huomioon kaikki ne eri taholla syntyneet kansainväliset sopimukset ja niiden vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Tässä kohdin ehdotamme, että perustetaan monialainen työryhmä, joka ryhtyy pohtimaan muiden kuin lainsäädännöllisten toimien toteuttamista lasten hyväksikäytön estämiseksi. Tällainen olisi hyvä käytäntö kunkin kansainvälisen sopimuksen ratifioinnin yhteydessä, jo ennen ratifiointia mikäli mahdollista. 
 
Muiden kuin lainsäädännöllisten toimien toteutuminen tai toteutumatta jääminen ei kuitenkaan tässä vaiheessa muodosta ratifioinnille estettä.

Helsingissä 31.5.2011
Suomen UNICEF

Marja-Riitta Ketola   
pääsihteeri    
 
Inka Hetemäki
ohjelmajohtaja
 

LIITE
Suomen UNICEFin käännös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa käsittelevästä valinnaisesta pöytäkirjasta