Helsingissä 22.4.2009
Järjestöjen kannanotto:


Suomen opetussektorin kehitysyhteistyö-määrärahojen leikkaukset polkevat kehitysmaiden lasten oikeutta koulutukseen


Suomen kehityspolitiikkaa koskevasta kansalaisjärjestöjen maaliskuussa 2009 tekemästä puoliväliarviosta käy ilmi, että Suomi on vähentänyt sitoumuksia opetussektorille. Vuosien 2002-2004 kymmenen prosentin osuus on vuonna 2007 pienentynyt 4,5 prosenttiin kehitysyhteistyövaroista.

Me allekirjoittaneet, opetusta omissa kehitysyhteistyöhankkeissamme tukevat järjestöt, olemme huolissamme tästä kehityksestä. Muistutamme, että toimet ovat ristiriidassa Suomen YK:lle ja EU:lle tekemien kansainvälisten sitoumusten ja Suomen ratifioimien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Laadukas ja maksuton koulutus on jokaisen lapsen ihmisoikeus. Education for All –tavoitteena on se, että kaikki maailman lapset ovat peruskoulussa vuoteen 2015 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, 75 miljoonan lapsen on päästävä peruskouluun vuonna 2009. Oikeus opetukseen jää puuttumaan erityisesti niiltä lapsilta, jotka siitä tällä hetkellä kaikista eniten hyötyisivät. Suurin osa näistä lapsista elää kehitysmaissa.

Yksi syrjityimmistä ryhmistä ovat kehitysmaiden vammaiset lapset; arviolta vain 2-3% heistä käy koulua. YK:n vuosituhattavoite kaikkien lasten saamisesta peruskoulutukseen vuoteen 2015 mennessä ei toteudu, ellei vammaisten ja muiden erityisen tuen tarpeessa olevien lasten koulutuksesta huolehdita. Lisäksi lähes 40 miljoonaa lasta jää koulutuksen ulkopuolelle maissa, joita koettelee konflikti ja jotka ovat ns. hauraita maita. Joka kolmas lapsi ei näissä maissa ole koskaan päässyt kouluun.

Lasten koulunkäynnin varmistaminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin maailman maita koettelee syvä taloudellinen lama. Koulutetut kansalaiset ovat valtiontalouden tukipilareita, vaikeinakin aikoina. Mikään maailman valtio ei ole koskaan yltänyt pitkäkestoiseen taloudelliseen kasvuun ennen kuin sen kansalaisista vähintään yli 40 prosenttia on osannut kirjoittaa ja lukea.

Laadukkaan opetuksen takaaminen kaikille lapsille on kestävin vaihtoehto köyhyyden vähentämiseksi. On tutkittu, että jokainen koulussa käyty lisävuosi nostaa poikien aikuisena ansaitsemia tuloja 5-15 prosenttia, tyttöjen tätäkin enemmän. Kestävän kehityksen turvaajana, ja ennaltaehkäisevässä riskien hallinnassa koulutuksen merkitys on ratkaiseva. Koulutuksella, terveyskasvatuksella sen osana, on myös mahdollisuus katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä tautien noidankehä.

Pelkästään vuoden 2008 viimeisen vuosineljänneksen aikana maailmassa käytettiin nykyisen globaalin finanssikriisin pelastamiseen julkisia rahoja arviolta 390 miljardia euroa. Kehitysmaiden lasten perusopetuksen toteutumiseen tarvitaan 9 miljardia euroa.

Mielestämme nyt tarvitaankin poliittista tahtoa panostaa kehitysmaiden koulutukseen. Sillä varmistetaan, etteivät jo ennestään köyhien kehitysmaiden lapset jää maailmantalouden laman jalkoihin nyt eivätkä omien lastensa huoltajina tulevaisuudessa. Koulutetut kansalaiset tuottavat tulosta taloudellisena kasvuna, rauhana ja vakautena. Kouluissa voidaan opettaa konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja ohjata lapsia vastuullisiksi paikallisyhteisöjen kehittäjiksi.

Me allekirjoittaneet järjestöt suosittelemme, että Suomi osoittaa pitkäjänteisen sitoumuksensa kehitysmaiden lasten oikeuksien edistämiseen varmistamalla resursseja ja teknistä tukea kehitysmaiden koulutussektorille

nostamalla nykyisen kahden- ja monenkeskisen opetussektorille suunnatun kehitysavun budjettimäärärahoja, jotta Suomi

  • osoittaa käytännössä sitoumuksensa
    - Education for All -tavoitteisiin
    - vuosituhattavoitteisiin
    - ratifioimiinsa kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat kaikkien oikeutta koulutukseen
  • tunnustaa oikeuden opetukseen jokaisen lapsen ihmisoikeutena
  • työskentelee yhteistyössä muiden kehitysyhteistyön rahoittajien ja ehitysmaiden kanssa, jotta
    - lasten oikeus ilmaiseen ja pakolliseen perusopetukseen toteutuu
    - opetuksen laatu toteutuu kaikille, myös haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille kuten tytöille, vammaisille, etnisten ja alkuperäiskansojen, katastrofiin joutuneiden ja muiden haavoittuvimpien ryhmien kuten kaduilla asuville ja pakolaisuudessa eläville lapsille
    - konfliktiherkille valtioille taataan opetussektorin tuki ja vähintään 50% uudesta opetussektorin tuesta suunnataan konflikteista kärsiviin maihin.
    - koulutuksen toteutumista ihmisoikeutena seuraa kouluissa tapahtuva ihmisoikeuskasvatus. Lapsilla on oikeus saada suojelua ja tietoa oikeuksistaan koulussa ja kouluympäristössä.

Suomalaiset tunnetaan koulutusalan osaajina. Suomen asema Pisan tutkimuksen kärkimaana on ollut tulosta siitä, että valtiomme on kantanut vastuunsa koulutukseen panostamisessa. Suomalaisten opettajien ja opettajakouluttajien tietoa, taitoa ja kokemusta tulisi käyttää nykyistä enemmän myös Suomen virallisessa kehitysyhteistyössä

Järjestöjen työ täydentää, mutta ei korvaa laaja-alaista ja pitkäjänteistä kahdenvälistä ja monenkeskistä tukea kehitysmaiden opetussektoreille. Jatkamme siksi mielellämme keskustelua Suomen kehitysyhteistyön opetussektorin kehittämiseksi jatkossakin.



Fidida
Kuurojen Liitto
Pelastakaa Lapset
Plan Suomi Säätiö
Suomen UNICEF
Taksvärkki
UFF
World Federation
YK-liitto