Kehityspoliittisen ympäristölinjauksen luonnos 5.6.2008

Suomen UNICEF

Kirjallinen kommentti
19.6.2008

Suomen UNICEF, kestävän kehityksen toimikunnan varajäsenenä, esittää huolensa kehitysyhteistyön omistajuuden heikentymisestä vastaanottajamaissa Suomen painottaessa kaikessa kehitysyhteistyössään luonnontaloudellista näkökulmaa. Suomen UNICEF jakaa Kehityspoliittisen toimikunnan näkemyksen (Suomen kehityspoliittinen tila 2008 – Kehityspoliittisen toimikunnan arvio valtioneuvostolle ja eduskunnalle) kumppanimaiden omistajuudesta. Kehitysyhteistyövarat tulee kohdentaa ”kumppaneiden itse määrittelemien kehitystarpeiden mukaisesti ja kumppanivaltioiden omien hallintorakenteiden kautta”. Kehitysyhteistyön kestävät tulokset on vaikeaa saavuttaa silloin, kun vastaanottajamaiden omistajuus on heikkoa.

Tieto- ja osaamisyhteiskunnan kehittämisen yhteydessä luonnos mainitsee koulutuksen tärkeyden luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen tukijalkana. Maiden ja yhteisöjen omistajuuden lisäämisessä koulutuksen merkitystä tulee edelleen korostaa. Esimerkiksi vesikysymyksissä, jotka on nostettu Ympäristölinjauksen luonnoksessa niille kuuluvalle tärkeysasteelle, on keskeistä huomioida yhteisöjen oma vesi- ja ympäristötietoisuus, johon liittyvät myös hygienia- ja sanitaatiokysymykset. Erityisesti lasten ja nuorten koulutukseen tulee panostaa, jotta kestävä vedenkäyttö ja jätteenkäsittely tulisivat osaksi yhteisöjen arkea. Lapset ja nuoret toimivat voimakkaina muutosagentteina kyläyhteisöissään ja siten toteuttavat kestävää kehitystä ruohonjuuritasolla.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa UNICEF haluaa muistuttaa, että lapset kärsivät ilmastomuutoksesta eniten. Ilmastonmuutoksen seurauksena luonnonkatastrofit lisääntyvät ja uhkaavat erityisesti lasten terveyttä ja elämää. Luonnonkatastrofien seurauksena lapset menehtyvät, sairastuvat, vammautuvat tai näkevät nälkää useammin kuin aikuiset. Heistä voi tulla orpoja ja he voivat joutua muuten eroon perheistään. Yksin elävien lasten koulunkäynti vaikeutuu aiheuttaen pitkäkestoista vahinkoa koko yhteiskunnan kehitykselle. Yhteisöt, perheet sekä lapset tarvitsevat käytännönläheistä opastusta katastrofitilanteiden varalle ja suojakeinojen tulee olla valmiina. Monenlaisen ympäristö-, vesi- ja hygieniatietouden lisäämisen tärkeyttä ei voi aliarvioida, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena lasten taudit, esimerkiksi malaria ja ripuli tulevat lisääntymään entisestään.

Koulutus on Suomen keskeisimpiä osaamisalueita ja Suomen UNICEFin mielestä se tulisi aktiivisemmin yhdistää kaikkiin kehitysteemoihin, mukaan lukien ympäristökysymyksiin.

Suomen UNICEF haluaa lisäksi painottaa, että kestävä kehitys, ympäristönäkökulma ja ilmastonmuutos eivät saa jättää muita näkökulmia varjoonsa ja kaiken kehitysyhteistyön tulee pyrkiä köyhyyden vähentämiseen ja inhimilliseen kehitykseen. Jotta ympäristölinjauksen tavoitteet kestävästä kehityksestä ja ilmastomuutoksen torjunnasta voivat toteutua, Suomen on ensisijaisesti pyrittävä tavoitteeseen antaa 0,7% BKT:sta kehitysyhteistyöhön.