18.1.2012

Lapsijärjestöjen kannanotto kehityspoliittiseen toimintaohjelmaan
 

Hyvät Kehyksen ja Kepan edustajat,

Haluaisimme esittää lapsen oikeuksia ajavien järjestöjen - Pelastakaa Lapset ry:n, Plan Suomi Säätiön, Suomen UNICEF:in ja Suomen World Visionin - yhteiset kommentit kehityspoliittisen toimintaohjelman luonnokseen:

Kehityspolitiikan ja –yhteistyön lapsivaikutusten arviointi
 
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiot ottamaan lapsen edun huomioon kaikessa päätöksenteossaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomen tulisi huomioida lapsen oikeudet tarkemmin kehityspolitiikassaan. Suomen tulee edellyttää kumppaneiltaan ja toimia itsekin siten, että lapsen etu ja kehitysyhteistyön ja -ohjelmien tämänhetkiset vaikutukset lapsiin – eikä pelkästään abstraktiin tulevaan sukupolveen - arvioidaan kaikessa Suomen kehityspolitiikassa sekä kehitysyhteistyössä.

Ihmisoikeuksien julistamisesta niiden käytännön toteuttamiseen

Ihmisoikeuksien ja erityisesti lapsen oikeuksien edistämisessä tulisi siirtyä nyt periaatetasolta käytännön toimiin, ongelmien ehkäisyyn ja niiden poistamiseen. Köyhyyden lieventämisen sijasta tulisi keskittyä YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti köyhyyden poistamiseen ja puuttua sen syihin. Köyhyyden poistamisen selkeät tavoitteet tulisi olla esitettynä johdonmukaisesti läpi koko kehityspoliittisen toimintaohjelman ja näkyä selkeästi Suomen toiminnassa ja ohjelmatyössä. Ihmisoikeuksien ja erityisesti lapsen oikeuksien käytännön toteutuksen tulisi näkyä vahvasti Suomen kehityspolitiikassa, esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja tulisi tukea ja tarjota esteettä ja yhdenvertaisesti kaikille. Kehityspoliittisen toimintaohjelman tulisi sisältää sitoumus laatia selkeä ohjeistus ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanosta kehityspolitiikassa, jotta ihmisoikeusperusteisuuden toimeenpano toteutuisi sekä maastrategioiden ja -ohjelmien valmistelussa että ohjelma- ja hankehallinnossa aina suunnittelusta arviointiin. Suomen tulisi noudattaa kansainvälisiä YK:n laatimia ohjeistuksia ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanosta (http://hrbaportal.org/).

Läpileikkaavat teemat

Suomen tulisi kirjata kehityspoliittisiin linjauksiin ainakin minimistandardit läpileikkaaville teemoille, jotta ne toteutuvat myös käytännön työssä ja kehitysohjelmissa. Suomen tulisi edistää esitettyjen läpileikkaavien teemojen avulla erityisesti tasa-arvon toteutumista, kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, naisten ja lasten aseman parantamista, eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden poistamista. Nyt nuoret puuttuvat eriarvoisuuden vähentämisestä kokonaan.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu tämän kehityspoliittisen toimintaohjelman aikana vuonna 2015. Näin ollen olisi tärkeää, että kehityspoliittisessa ohjelmassa tuotaisiin nykyistä voimakkaammin esille Suomen aktiivinen rooli vuosituhattavoitteiden jälkeisten uusien kestävän kehityksen tavoitteiden luomisessa. Toivoisimme Suomen ajavan vahvasti sitä, että lapset ja nuoret nostettaisiin kestävän kehityksen keskiöön.

Tavoitteeseen 4 kirjattava tarkennus

Tavoitteeseen 4 tulisi kirjata seuraavanlainen tarkennus: Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveysjärjestelmien kehittäminen, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys, äitiysterveydenhuolto, hiv- ja tuberkuloositartuntojen ehkäisy ja lasten terveydenhuolto. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulutusjärjestelmä, hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, äitiys- ja lastenneuvolat, päiväkodit, lastensuojelu, viranomaisyhteistyö. Myös nuorison työllistäminen ja ammatillinen koulutus sekä panostaminen laadukkaaseen lasten ja nuorten peruskoulutukseen tulisi kirjata tavoitteeseen neljä osaksi inhimillisiä voimavaroja.

Humanitaarisen avun osiossa lasten suojelu, haavoittuvaisuus sekä koulutuksen jatkumisen takaaminen konflikti- ja katastrofitilanteissa eivät korostu riittävästi. Ne tulisi ottaa huomioon Suomen humanitaarisia linjauksia uusittaessa.

Ehdotamme edellisten lisäksi, että nämä kuusi konkreettista toimenpidettä lisättäisiin kehityspoliittiseen ohjelmaan:

1) Nimitetään neuvonantajatiimi, joka tehtävänä on edistää kaikkien haavoittuvimpien ryhmien oikeuksia ja ohjata lapsen oikeuksien soveltamista kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanossa.
2) Käytetään järjestöjä koulutus- ja asiantuntijaresursseina.
3) Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia (myös kehityspolitiikassa) luomalla siihen sopivat rakenteet ja foorumit. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus osallistua heitä ja heidän tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon.
4) Perustetaan yhteistyöfoorumeita ministeriöiden, yksityissektorin, järjestöjen ja julkisen sektorin välille, jolloin kehityspoliittinen johdonmukaisuus ja tehokkuus kehitysyhteistyössä paranevat.
5) Selvitetään talouselämän toimijoiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia muun muassa lasten oikeuksien edistämiseksi, lasten suojelemiseksi, lapsityövoiman käytön estämiseksi ja nuorisotyöllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi yritysten toimitusketjujen tehokkaan valvontajärjestelmän avulla voidaan estää lapsityövoiman käyttö.
6) Tuetaan teknologian käyttöä (ICT4D) kehitysohjelmien osana, erityisesti tehokkuuden parantamisessa ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Se edistää myös läpinäkyvyyttä sekä nuorten osallistamista ja voimaannuttamista