Suomen UNICEFin lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksiin

Lausunnossa käytettävät lyhenteet:
POPS = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnos
LOS = YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen asiantuntijajärjestönä Suomen UNICEF ry on nostanut ensisijaiseksi tavoitteekseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa lasten ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisen. Näin pyrimme huolehtimaan siitä, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteet lasten ihmisoikeuskasvatuksesta olisivat opetussuunnitelman perustetekstissä sisällä niin, että teksti ohjaa riittävästi paikallisten opetussuunnitelmien laadintaa lasten ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseksi. Lasten ihmisoikeuskasvatuksella tarkoitamme lasten ja aikuisten ihmisoikeuskompetenssin osa-alueita (tiedot, taidot ja asenteet), joita opetuksessa tulee kehittää sekä ihmisoikeuksia toteuttavaa koulujen toimintakulttuuria. Lapsen oikeuksien sisällyttäminen opetussuunnitelman perusteisiin on yksi keino toteuttaa lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 42 vaatimusta valtion velvollisuudesta tiedottaa lasten ihmisoikeuksista tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti niin aikuisille kuin lapsillekin.

Kiitämme opetus- ja kasvatusviranomaisia siitä, että POPS:ssa ihmisoikeudet ja ihmisoikeuskasvatus ovat sisällä laaja-alaisissa osaamisalueissa (L1-L7) vuosiluokittain ikä- ja kehitystasolle sopivalla tavalla. Ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisen kannalta on oleellista, että oppilaitosten toimintakulttuuri on lapsia osallistava ja toteuttaa itsessään lapsen oikeuksia. Tähän on onnistuneesti kiinnitetty huomiota niin POPS:n yleisosassa (luvut 1-12) kuin vuosiluokittain jokaisen oppiaineen alussa ”Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla” –kohdissa. Vaikka POPS:ssa on keskiössä yhdenvertaisuuden ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen, siinä ei ole kuitenkaan riittävällä tavalla tunnistettu ja nimetty koulumaailman ongelmia kuten syrjinnän eri muotoja (nimittely, ulossulkeminen, fyysinen väkivalta, seksuaalinen häirintä, rasismi jne.). Niin sanotun hyvän edistämisen lisäksi on tärkeä listata miten kouluissa esiintyvät ongelmat tunnistetaan, miten ongelmiin puututaan ja mitkä ovat niin aikuisten kuin lasten roolit ja vastuut kouluissa esiintyvissä ongelmissa.  

POPS:ssa katsomusaineet eli elämänkatsomustieto ja uskonto sisältävät tietoa lasten ihmisoikeuksista, mutta esitämme, että lasten ihmisoikeuskasvatuksen tietosisällöt näkyisivät myös historia- ja yhteiskuntaopissa. Lapsen oikeuksia on käsiteltävä kaikilla luokka-asteilla läpi koko peruskoulun, mutta tällä hetkellä POPS:sta puuttuu selkeä maininta lasten ihmisoikeuksien käsittelystä kokonaan luokilta 7-9.

 Alle on koottu ne asiat, jotka vaativat POPS:ssa vielä tarkastelua:

Luvut 1-12

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Sivulla 5 oleva lause ”Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä” tulee muuttaa muotoon: ”Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä kuultuaan oppilaita ja muita asianosaisia. Oppilaita on kuultava monimenetelmäisesti yksilöinä ja ryhmänä.” Näin varmistetaan lasten ja nuorten kuuleminen paikallisen opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheissa, joita ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen (LOS art.12-13, perusopetuslaki 47§, nuorisolaki 8§, perustuslaki 6§ ja 14§).

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Sivulla 6 olevan lauseen ”Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia” jälkeen ehdotamme lisättäväksi lausetta ”Lisäksi lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lainsäädäntö velvoittavat viranomaisia kuulemaan lasta häntä koskevissa asioissa.”

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Sivulle 7 ehdotamme lauseen ”Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassaan paikallisen opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut ja toimintatavat”loppuun lisättäväksi”…huolehdittuaan asianosaisten, erityisesti oppilaiden, kuulemisesta.Näin varmistetaan lasten kuuleminen muun muassa koulujen toimintakulttuuria koskevissa kysymyksissä.

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Viittaus yhdenvertaisuuslakiin tulee päivittää vastaamaan hallituksen esitystä uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi syrjintäperusteiden osalta. Esimerkiksi POPS:n sivulla 8 olevassa syrjintäperusteluettelossa termi ”sukupuolinen suuntautuminen” tulee muuttaa muotoon ”seksuaalinen suuntautuminen”.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Tässä osiossa on huomioitu vahvasti muun muassa kulttuurinen moninaisuus. Tässä osiossa olisi mahdollisuus nostaa yhdenvertaisuuslain mukaisesti myös muuta moninaisuutta esille, esimerkiksi erilaiset perhemuodot ja toimintakyvyt.

5.3. Opetuksen järjestämistapoja

Sivun 34 osiossa ”Opetus erityisissä tilanteissa” on oltava lause, jossa käy ilmi selkeästi koulutuksen järjestäjän velvollisuus tarjota opetusta myös vastaanottokeskuksissa asuville ja paperittomille lapsille.

Luku 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

POPS:ssa tulee käydä ilmi selkeästi, ettei erityinen maailmankatsomus tai kasvatusopillinen järjestelmä saa olla ristiriidassa POPS:n arvoperustan tai toimintakulttuurivaatimusten kanssa.

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

Uskonto 1-2

Sivun 42 Ortodoksinen uskonto – kohdan keskeisen sisältöalueen S3 ”Hyvä elämä” ensimmäistä lausetta tulee täydentää seuraavalla alleviivatulla lauseella ”Elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä tarkastellaan Raamatun kertomusten kautta sekä lapsen oikeuksien sopimuksessa lueteltujen hyvään, tasapainoiseen elämään tarvittavien perusasioiden kautta.”

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1-2

Sivun 57 kohdan ”Oppilaan ohjaus vuosiluokilla 1-2” kuudetta lausetta tulee täydentää alleviivatulla lauseella ”Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen lapsen oikeudet huomioiden.”

14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

Ympäristöoppi vuosiluokilla 3-6

Sivulla 91-92 ympäristöopin sisältöalueen kohta S2”Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen” tulee sisältää lapsen oikeuksien huomioiminen.

Uskonto vuosiluokilla 3-6

Sivulla 97 alkavassa ”Uskonto vuosiluokilla 3-6” osiossa ensimmäisen kappaleen toiseksi viimeiseen lauseeseen tulee lisätä alleviivattu lause "Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin,keskeisiin oppeihin, rituaaleihin, tapoihin sekä elämänohjeisiin peilaten niitä lapsen oikeuksien sopimukseen kerättyihin elämän perushyviin asioihin."

Samalla sivulla 97 alkaa taulukko ”Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6”,jossa T1-kohdan tekstiä tulisi täydentää alleviivatulla lauseella: ”ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin peilaamalla niitä myös ihmisoikeuslähteisiin kuten lapsen oikeuksien sopimukseen.” Tämä sama ajatus tulee näkyä myös 6. vuosiluokan päättöarviointikriteeritaulukossa kohdassa T1 (s.100). Tässä taulukossa T1-kohdassa sarakkeessa ”Arvion ”hyvä” / arvosanan kahdeksan osaaminen” tekstin jälkimmäinen lause tulisi olla:”Oppilas tunnistaa niin opin ja uskontonsa kuin ihmisoikeuksia käsittelevien lähteiden välisiä suhteita.” Näiden lisäysten avulla voidaan osoittaa uskontojen elämänohjeiden olevan hyvin yhdensuuntaisia ihmisoikeussopimusten kanssa, jolloin kokemus kuulumisesta yhteiseen ihmiskuntaan eikä vain omaan ryhmään voi voimistua. Ajattelun perustaksi muodostuu yhteinen käsitys hyvästä. Näin ihmisoikeussopimukset tulevat tutuksi ja niiden sisältämät uskonnon- ja ajatuksenvapauteen ja ilmaisunvapauteen liittyvät oikeudet jäsentyvät eettisen ajattelun perustaksi (vrt. laaja-alainen osaaminen L1-L7 osa-alueet sekä uskonnon tavoitteet T7 ja T9-T12.)

Ortodoksisen uskonnon kohdalla s.103 sisältöalueessa S3 ”Hyvä elämä” viimeiseen lauseeseen tulisi olla alleviivattu lisäys ”Tarkastellaan erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksen kautta eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteneväisyyttä.”

Historia vuosiluokilla 4-6

Sivulla 109 -110 keskeiseen sisältökohtaan ”S3 Keskiaika” ensimmäiseen lauseeseen ehdotamme alleviivattua muutosta”Perehdytään senaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille ja ihmisarvoon.”Lisäksi tämän kohdan viimeiseksi lauseeksi ehdotamme:Tutustutaan aikakauden lapsen elämään lapsen oikeuksien sopimusta peilaten.” Historiallisen tiedon rinnalle on tärkeä tuoda modernia ihmiskäsitystä lapsen oikeuksien sopimuksen kautta. Tuomalla historiallisen tiedon rinnalle nykytietämyksen mukaista käsitystä ihmisestä on mahdollista katkaista historiallisia ilmiöitä käsittelevän tiedon mukana mahdollisesti välittyvien negatiivisia arvostuksia sisältävien ”sankaritarinoiden” vetovoimaa. Näin oppilaalle muodostuu käsitys siitä, että historialliset ilmiöt (esim. ihmisten kohtelu ja tavat antiikin tai feodaaliajan yhteiskunnissa) ovat menneisyyttä ja perustuvat senaikaiseen maailman ja ihmiskäsitykseen, joka eroaa huomattavasti nykyisestä.

15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7-9 

Historia vuosiluokilla 7-9

Sivun 169 taulukossa vuosiluokkien 7-9 historiassa ”Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle” kohtaan T5-rivin ”Historiallisen empatian hallitseminen” viimeisen sarakkeen tekstin loppuun tulee lisätä alleviivatut sanat: ”Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja ihmisoikeuksia peilaten.” Tämä lisäys varmistaisi sen, että historiallisen tiedon rinnalle tuodaan näkemysten monipuolisuutta varmistavaa modernia ihmiskäsitystä.

Yhteiskuntaoppi vuosiluokilla 7-9

Yhteiskuntaopin s.174 taulukossa ”Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle” kohtaan T3 sarakkeeseen ”Arvioinnin kohteet”, tulee tehdä seuraava alleviivattu lisäys: ”Oppilaan tiedot oikeusvaltion periaatteista, rakenteista ja toiminnastaja niiden suhteista oppilaan omiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä oikeusturvakeinoista”. Lisäksi saman taulukon T3 rivin viimeiseen sarakkeeseen ”Arvosanan 8 osaaminen” tulisi: ”Oppilas tietää oikeusvaltion ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten keskeiset periaatteet ja hän osaa kuvata suomalaisen oikeusjärjestelmän rakennetta ja toimintaa”.

 

Suomen UNICEF ry

 

Inka Hetemäki

Vaikuttamis- ja ohjelmatyön johtaja

 

Mirella Huttunen

Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

 

Ari Paloniemi

Kotimaan vaikuttamistyön asiantuntija
Lasten ihmisoikeuskasvatus