(Sivua päivitetty viimeksi 30.10.2020)
UNICEFin tiedotteet ja muu materiaali
Toinen aste ja muut oppilaitokset
Kouluruokailun järjestäminen etäopetuksen aikana
Järjestöjen neuvontapuhelimet ja -chatit sekä muu tuki lapsille, nuorille ja perheille
Viestintä koronatilanteesta lapsille ja nuorille
Viestintä koronatilanteesta eri kieliryhmien edustajille
Viranomaisten ohjeita ja muuta tietoa
Koronatilanne ei muuta lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä noudatetaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.
Lisätietoa ja uutisia aiheesta:
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Jos varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista on iso osa koronatilanteen vuoksi kotona eikä päiväkodeissa, kunnan on tärkeää pohtia, millä eri tavoin lapsiin ja koteihin voidaan pitää yhteyttä ja kysellä lapsen ja perheen kuulumisia. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että koronatilanteesta huolimatta turvataan varhaiskasvatuksen erityisopetus sitä tarvitseville.
Perusopetuksessa palattiin elokuussa pääosin lähiopetukseen. Syksyllä on tärkeää varmistaa lasten ja nuorten tilanne kevään poikkeustilanteen jälkeen sekä kuunnella heidän omia kokemuksiaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota haavoittuvassa asemassa lapsiin ja nuoriin.
Koronatilanteiden muuttuessa saatetaan paikallisesti ja/tai koulukohtaisesti joutua tekemään päätös etäopetukseen siirtymisestä. Tällöin on muistettava, että lasten ja nuorten edellytykset itsenäiseen etäoppimiseen sekä huoltajien voimavarat tukea lapsen oppimista vaihtelevat suuresti. Etäopetusjakson aikana (ja sen jälkeen) kouluissa on tärkeää varmistaa jokaisen lapsen hyvinvointi ja tukea sitä lapsen tarpeiden mukaisesti.
Haavoittuvammassa asemassa olevien lasten opetus järjestetään lähiopetuksena. Tähän ryhmään kuuluvat esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen vuosiluokkien 1–3 oppilaat, erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat sekä valmistavan opetuksen oppilaat. Näiden ryhmien oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena, koska heillä todennäköisesti on enemmän haasteita oppia etäopetuksessa ikänsä, kehitystasonsa, ohjauksen tarpeen tai kielitaitonsa vuoksi.
Erilaisia opetuksen tukiratkaisuja ja koulujen henkilöstöä kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla oppilaiden etäopiskelun tukemiseen. Lisäksi on varmistettava, että jokaisella lapsella on etäopetukseen tarvittavat laitteet. Mikäli näin ei ole, on kouluilla on tulee olla lainattavia laitteita, jotta sujuva etäopiskelu voi toteutua kaikille lapsille.
Lisätietoa ja uutisia aiheesta (uusimmat ensin):
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Toisen asteen opetuksessa palattiin syksyllä pääsosin lähiopetukseen. Väliaikaiseen etäopetukseen on siirrytty tai siirrytään paikallisen koronatilanteen niin vaatiessa. Kasvomaskeista annetaan tilanteen vaatiessa paikalliset suositukset.
Syksyllä on tärkeää varmistaa opiskelijoiden hyvinvointi kevään poikkeustilanteen jälkeen sekä kuulla nuorten omia kokemuksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota haavoittuvassa asemassa nuoriin sekä järjestää tarvittavat tukitoimet niitä tarvitseville. Maskien osalta on varmistettava, että myös vähävaraisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada tarvittavat maskit käyttöönsä.
Oppilas- ja opiskeluhuollon merkitys ja tarve on kasvanut koronatilanteessa. On tärkeää, että monipuolisia (lähi- ja etä)palveluja on saatavilla riittävästi. Erityisesti on huolehdittava heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tilanteesta. Palvelumuodon valinnassa on tärkeää huomioida lapsen ja nuoren toiveet ja tarpeet.
Sekä oppilaille että huoltajille on hyvä tiedottaa aktiivisesti, että opiskeluhuollon palveluja on saatavissa koronatilanteessakin. Kunnan tulee huolehtia, että tietoa palveluista on saatavilla myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.
Lisätietoa ja uutisia aiheesta:
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Kouluruokailu on kaikille oppivelvollisille kuuluva oikeus. Opetuksen järjestäjän vastuulla on kouluruokailun järjestäminen myös koronatilanteen poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Järjestelyissä on otettava huomioon hygienia- ja turvallisuusohjeistukset.
Opetushallituksen 08/2020 päivitetyissä ohjeistuksissa korostetaan, että myös etäopetuksen aikana opetuksen järjestäjän velvollisuus on tarjota kaikille oppilaille maksuton ateria. Opetuksen järjestäjä päättää käytännön järjestelyistä. Ateria voi esimerkiksi olla noudettavissa, tai ruokailu voidaan järjestää muualla kuin koulun tiloissa hygieniaohjeet ja tilojen väljyys huomioon ottaen. Maksuton ateria ei voi olla esimerkiksi rahallinen avustus, eikä maksuttoman aterian antamiselle voi asettaa tarveharkintaa. Aterian tarjoaminen ei voi myöskään tarkoittaa ruokatarvikkeiden antamista, vaan aterian tulee olla valmistettu valmiiksi.
Suomessa yli 10 % lapsista elää köyhissä perheissä. Yhden vanhemman perheistä pienituloisia on 25 %. Kouluruoka onkin monelle lapselle päivän ainut lämmin ateria, ja siksi kuntien on erittäin tärkeä varmistaa, että kouluruoka on kaikkien saatavilla myös koronatilanteessa. Keväällä 2020 koronatilanteessa vain noin puolet kunnista järjesti oppilaille ruokailun etäopetuksen aikana.
Etäopetustilanteen kouluruokailun järjestämisessä on hyvä huomioida että:
- tieto ruokailusta tavoittaa kaikki tarvitsevat lapset ja nuoret
- kaikilla tarvitsijoilla on mahdollisuus kouluruokaan myös pitkien etäisyyksien kunnissa (alueellinen yhdenvertaisuus)
- ruokailumahdollisuuksista viestitään eri kieliryhmille
- selvitetään, voidaanko ruuanjakelumahdollisuutta laajentaa myös toisen asteen opiskelijoihin.
Lisätietoa ja uutisia aiheesta:
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Kevään poikkeustilanne vaikutti monin tavoin nuoriin ja erityisesti niihin nuoriin, joilla oli jo ennen kriisiäkin mielenterveyden ongelmia ja yksinäisyyttä. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten etäopetuksen sekä nuorisotilojen sulkemisen myötä monelta nuorelta katosivat arjen kannattelevat rutiinit ja sosiaaliset suhteet.
Syksyllä on tärkeää saada tietoa nuorten hyvinvoinnista kevään poikkeustilanteen jälkeen sekä kuulla nuorten omia kokemuksia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota haavoittuvassa asemassa nuoriin, ja järjestää tarvittavat tukitoimet niitä tarvitseville. Mikäli syksynkin aikana nuorisotiloja joudutaan sulkemaan tai kasvokkain tapahtuvia palveluita muuten rajoittamaan, on tärkeää varmistaa, että palveluiiden järjestämiseksi löytyy vaihtoehtoisia keinoja.
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Kunnat tarjosivat keväällä nuorille palveluja moninaisilla tavoilla, kuten siirtämällä nuorisopalveluita verkkoon, jossa työntekijät kohtaavat nuoria etäyhteyksillä, chatissä ja Discord-alustalla. Lisäksi kunnissa toteutettiin jalkautuvaa työtä, jossa nuorisotyöntekijät liikkuvat kaupungilla tavoittaakseen nuoria.
Kevään aikana monissa kunnissa neuvolakäyntejä supistettiin. Selvitysten mukaan koronatilanne on kuitenkin lisännyt perheiden tuen tarvetta, ja poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa ylimääräistä huolta ja turvattomuutta. Neuvola tarjoaa perheille tärkeää ennaltaehkäisevää tukea. Neuvolassa on usein luontevaa kertoa tutulle työntekijälle mahdollisista huolista ja tuen tarpeista. Siksi syksyn osalta on tärkeä varmistaa, että kunnissa voidaan järjestää tarvittavat ja riittävät palvelut.
Monissa kunnissa lastensuojeluilmoitusten määrä väheni kevään poikkeusolojen aikana. Monin paikoin tunnistettiin riski sille, että joidenkin lasten tai nuorten avun tarve saattoi jäädä huomaamatta, kun lapset eivät olleet esimerkiksi lähiopetuksessa koulussa. Syksyn ja jatkonkin osalta on oleellista, että lastensuojelun toimintaedellytykset turvataan kunnissa. Jotta haavoittuvassa tilanteessa olevat lapset ja perheet tunnistetaan, on esimerkiksi lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimiva yhteistyö tärkeää.
Linkkejä kevään 2020 uutisiin ja kirjoituksiin koskien koronatilanteen vaikutusta lastensuojeluun:
Selvitysten mukaan kevään koronatilanne on lisännyt lasten, nuorten ja perheiden tuen tarvetta. Kuntien on tärkeää tarjota koronatilanteessa monipuolisia palveluja, jotta lasten ja perheiden hyvinvointi voidaan varmistaa. Kuntien tulee myös viestiä tehokkaasti lapsi- ja perhepalveluista ja niiden saatavuudesta, jotta tieto tavoittaa tarvitsijat mahdollisimman laajasti. Viestiä voi esim. paikallismediassa, somessa, kunnan nettisivuilla sekä päiväkotien ja koulujen viestinnän kautta. Lisäksi on varmistettava että viestintä vastaa eri kieliryhmien tarpeisiin.
Kevään 2020 esimerkkejä kunnista:
Palvelupuhelimet ja -sivustot
Järjestöt ja seurakunnat
Kulttuuri ja vapaa-aika
Lasten, nuorten ja perheiden monipuolisten tukipalvelujen tarve on edelleen suuri. Esimerkiksi Sekasin-chatin ja Mielenterveys ry:n kriisipuhelimen yhteydenottomäärät ovat kasvaneet merkittävästi vuoteen 2019 verrattuna. Järjestöillä on vankkaa osaamista ja monia eri palveluja, joiden avulla ne pystyvät tukemaan viranomaisia heille kuuluvissa velvotteissa. Kuntien kannattaa viestiä aktiivisesti järjestöjen tarjoamasta netti- ja puhelintuesta suoraan lapsille, nuorille ja huoltajille, jotta tieto tavoittaa kaikki tukea tarvitsevat.
Perusturvan ja peruspalveluiden tarjoaminen ja varmistaminen kuntalaisille on kuitenkin edelleen viranomaisten tehtävä. Järjestöjen rooli on tukea viranomaisia. Sujuvalla yhteistyöllä kunnat ja järjestöt voivat yhdessä varmistaa, että myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset saavat heille kuuluvat palvelut nopeasti, oikea-aikaisesti ja kattavasti.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada oikeaa ja ajantasaista tietoa koronavirus- ja poikkeustilanteesta. Kunnissa kannattaa pohtia, miten ajantasainen tieto saavuttaa eri-ikäiset ja eri kieliset lapset ja nuoret. Hyviä vinkkejä viestintään on esimerkiksi eri järjestöillä sekä Ylellä ja Helsingin sanomilla, jotka tuottavat suoraan lapsille suunnattua tietoa.
Miten puhua lapsille koronaviruksesta?
Kunnan ja eri toimialojen koronaviestinnässä on huomioitava eri kieliryhmien tarpeet ja esimerkiksi selkokielinen viestintä, jotta tieto tavoittaa kaikki kuntalaiset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Valtioneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)
Opetushallitus (OPH)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Valtiovarainministeriö (VM)
Lapsiasiavaltuutettu
Kuntaliitto
Aluehallintovirasto (AVI)