Lapsikauppa

Lapsikaupan uhreiksi joutuu lapsia kaikkialla maailmassa, niin kehitysmaissa kuin vauraissa länsimaissa. UNICEF auttaa lapsia ja tukee hallituksia suojelemaan lapsia ihmiskaupalta.

Lapsikauppaa tapahtuu sekä maan rajojen sisällä että maiden välillä. Vuosittain lapsikaupan uhriksi joutuu arviolta 1,2 miljoonaa lasta.
 
Lapsikaupan uhreista tulee halpaa tai ilmaista työvoimaa, he joutuvat raatamaan palvelijoina tai kerjääjinä, heidät pakotetaan aseellisiin ryhmiin taistelijoiksi tai heitä saatetaan käyttää urheilulajeissa, joissa pienestä koosta on hyötyä.
 
Lapsikaupan uhrien oikeuksia rikotaan rajusti. Lapsi ei saa varttua perheensä ympäröimänä eikä hän saa käydä koulua. Häntä uhkaavat prostituutio, pakkoavioliitot tai laittomat abortit. Lapsikaupan uhri altistuu helposti väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja hiv/aidsille.

Yhteistyöllä lapsikauppaa vastaan

Lapsikauppa saadaan loppumaan vain yhteistyöllä kansainvälisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Sen perimmäisiin syihin – köyhyyteen, syrjintään, eriarvoisuuteen ja väkivaltaan – tulee paneutua, mutta huomioon täytyy ottaa myös lapsikaupan kysynnän olemassaolo ja torjunta.
 
Lisäksi lapsille, jotka ovat joutuneet sen uhreiksi, tulee järjestää turvaa ja tukipalveluita. Lapsikauppa on monasti näkymätöntä, siksi on vaikea arvioida kuinka paljon lapsia joutuu sen uhriksi. 

Esimerkkejä:

  • Itä-Aasiassa ja Tyynenmeren alueella suurin osa lapsikaupan uhreista päätyy lapsiprostituutioon, mutta osaa lapsista käytetään myös maataloudessa ja teollisuudessa. Etelä-Aasiassa lapsikauppa liittyy usein tavalla tai toisella velkaorjuuteen.
  • Euroopassa lapsikauppa kulkee idästä länteen, mikä osoittaa halvan työvoiman ja lapsiprostituution kysynnän alueella.

Aiheeseen liittyvää

Lapsen oikeuksien sopimus suojelee lasta lapsikaupalta. 
  • Valtioiden tulisi estää lapsikauppa (LOS 35. artikla).
  • Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä (LOS 39. artikla).