Biolan lähti UNICEFin kelkassa Ugandaan

”Tämä hanke on antanut meille mahdollisuuden nähdä maailmaa ihan erilaisesta vinkkelistä.” Näin ajatteli Pekka Kariniemi, kun ugandalainen maanviljelijä Otto Peter ojensi hänelle lahjaksi elävän kanan savimajansa edustalla, Lacekocotin kylässä Pohjois-Ugandassa.

Biolan Groupin hallituksen puheenjohtaja Kariniemi matkusti maaliskuussa Ugandaan tutustumaan UNICEFin vetämään UniWASH-hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään Biolanin ja muiden kumppaneiden avulla luovia ratkaisuja koulujen vesi- ja sanitaatio-ongelmiin.

Näiden ongelmien ratkaiseminen on tärkeää, koska ugandalaisissa kouluissa ei yleensä ole kunnollisia vessoja eikä mahdollisuutta pestä käsiä. Siksi lapset kärsivät ripulitaudeista ja poissaoloja kertyy paljon. Tyttöjen on vaikeaa käydä koulua kuukautisten aikaan, sillä henkilökohtaisesta hygieniasta on mahdotonta huolehtia.

Innovaatioita lasten hyväksi

Ugandalaisissa kouluissa on lasten tehtävä kantaa vesi porakaivosta pesuvesisäiliöihin, mihin kuluu paljon aikaa opiskelulta. UniWASH-hankkeessa tätä ongelmaa ratkomaan on kehitetty vettä säästävää  käsienpesuhanaa. Hana antaa yhdellä painalluksella vettä juuri sen verran kuin riittävään käsienpesuun tarvitaan ja sulkeutuu automaattisesti. Kun hana valmistuu, koululaisilla kuluu vähemmän aikaa vedenhakuun.

Toisessa UniWASH-projektissa selvitetään koulujen vessajätteen käyttämistä lannoitteena. Yleensä vessoja ei tyhjennetä, vaan täyttynyt vessa suljetaan ja rakennetaan uusi tilalle. Vessojen käyttöikä pitenisi, jos niitä voitaisiin tyhjentää. Lisäksi ihmiset saisivat lannoitetta pelloilleen.

Biolan on hankkeessa kouluttanut ja mentoroinut paikallisia yrityksiä muun muassa tuotekehityksessä ja markkinoinnissa sekä osallistunut vettä säästävän hanan tuotekehitykseen.

Pahin virhe: vesivessa

Miksi Biolan halusi lähteä UNICEFin kelkassa Ugandaan? Havitteleeko yritys itäisestä Afrikasta uusia ostajia kuivakäymälöilleen, kompostoreilleen ja lannoitteilleen?

Ei, kaiken takana ei ole bisnes vaan arvot. Kariniemi haluaa edesauttaa sitä, etteivät rikkaat maat vie köyhiin maihin yhtä suurimmista virheistään: vesivessoja.

– On täysin järjetöntä vetää kymmenen litraa puhdasta juomavettä hukkaan jokaisen jätöksen mukana. Samalla vaikeutetaan ravinteiden uudelleenkäyttöä.

Ihmisjätösten ravinteiden hyödyntäminen olisi tärkeää Ugandan kaltaisissa köyhissä maissa, joissa suuri osa ihmisistä viljelee itse ruokansa eikä keinolannoitteisiin ole varaa.

Kariniemi uskoo, että pitkällä tähtäyksellä hankkeella voi olla isoja vaikutuksia ihmisten elämään.

– Kun koulujen saniteettiolot paranevat, lasten koulunkäynti helpottuu. Ajan kuluessa se parantaa ihmisten elintasoa ja vähentää eriarvoisuutta.

Uudenlainen ajattelu tarpeen

Käytännöllisten innovaatioiden lisäksi hankkeessa kehitetään mallia uudenlaiseen yhteistyöhön, jossa perinteisen kehitysyhteistyöjärjestön rinnalla ongelmia ratkovat niin yritykset ja yliopistotkin.

UniWASHissa mukana on UNICEFin ja Biolanin lisäksi kuusi ugandalaista pk-yritystä sekä kaksi yliopistoa Suomesta ja yksi Ugandasta.

Miksi UNICEF halusi monta kokkia saman soppakauhan varteen?

– Koulujen vesi- ja sanitaatio-ongelmat ovat yksi esimerkki sitkeästä ongelmasta, jota perinteiset kehitysyhteistyön tekijät eivät ole kokonaisuudessaan onnistuneet ratkaisemaan. Nyt tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisuja, sanoo Suomen UNICEFin kansainvälisen vaikuttamistyön päällikkö Annika Launiala.

Ei rusinoita nypittäväksi

Pekka Kariniemi korostaa useaan otteeseen, että Biolan ei ole lähtenyt Ugandaan hakemaan pikavoittoja uusilta markkinoilta.

–  Tämä on hanke, jossa ei tule rusinoita nypittäväksi, Kariniemi sanoo.

Jos kaikki menee nappiin, Biolanilla voi joskus tulevaisuudessa olla Ugandassa kuivakäymälöitä valmistava tehdas yhdessä paikallisten kumppaniyritysten kanssa. Kariniemi on miettinyt paljon sitä, millaisin ehdoin liiketoiminta köyhässä etelässä olisi eettisesti kestävää.

– Kasvu on hyväksyttävää, jos se ei kuormita ympäristöä eikä hävitä raaka-ainevaroja. Tuotto pitäisi myös käyttää paikan päällä Ugandassa kehityksen vauhdittamiseen.

Yhteistyössä on voimaa

Vaikka Biolanilla on hankkeessa kou­luttajan ja mentorin rooli, suomalais-

­­­­­­­yritys on myös oppinut paljon ugandalaisilta pk-yrityksiltä, erityisesti paikallisista olosuhteista ja kulttuurista.

Entä mitä UNICEF on oppinut yrityksiltä?

– Muun muassa sen, että niin Suomesta kuin Ugandastakin löytyy yrityksiä, jotka haluavat ratkoa lasten elämään vaikuttavia ongelmia. Ja että yrityksillä on osaamista, jota voidaan oikeasti hyödyntää isojen ongelmien ratkomisessa, Annika Launiala sanoo.

Pekka Kariniemen mielestä yrityksillä on paljon annettavaa kehitysyhteistyölle ja toisinpäin. Suomalaisen yrityksen ei kuitenkaan kannata yksin lähteä huseeraamaan vieraaseen maahan.

– Onnistuminen edellyttää sitä, että ollaan selvillä paikallisista olosuhteista. Se ei onnistu ilman UNICEFin kaltaista kokenutta kumppaniorganisaatiota, Kariniemi sanoo.

Palataanpa alkuun. Mitä tapahtui kanalle, jonka Kariniemi sai lahjaksi Ugandassa?

– Lahjan antaminen vieraalle on vanha afrikkalainen tapa, ja otin tietysti kanan vastaan. Kysyin kuitenkin, voisiko se jäädä päivähoitoon vanhalle omistajalleen ja näin sovittiin.

*** 

Teksti: Minna Suihkonen, kuvat: Martta Kaskinen

Julkaistu ensimmäisen kerran UNICEF-lehdessä 2/2016