Siirry sisältöön

Jokainen sota käydään kaikkia maailman lapsia vastaan

Tänään 4.6. vietetään sotien viattomien lapsiuhrien päivää. Noita uhreja on paljon enemmän kuin yleensä arvataan. Suomessakin juuri tänään yli miljoona.

Petteri Numminen Näkökulma
Petteri Numminen

Yllättikö? Avaan vähän ajattelua: kun pommit putoavat Jemeniin tai AK47-kiväärit laulavat Burundissa, aloitamme kriisitoimenpiteet ja toimitamme hätäapua lapsille.

UNICEF ei ole laastari, mutta sellaiseksi joudumme taipumaan. Lapsen hengen pelastaminen menee kaiken muun edelle. Ja niin tietysti pitääkin.

Kuvia lapsista, joita UNICEF on viime aikoina auttanut sotien keskellä. Kuvaajat vasemmalta oikealle: © UNICEF/NYHQ2014-3504/Volpi, © UNICEF/NYHQ2015-1395/Rich, © UNICEF/UKLA2014-04872/Schermbrucker ja © UNICEF/NYHQ2015-0857/Hamoud.

Jokaiseen sotilaalliseen kriisiin reagoiminen syö kuitenkin valtavasti voimavaroja, jotka UNICEF osaisi käyttää paljon fiksummin. Kriiseihin uhrattuja euroja tarvittaisiin UNICEFin perustyöhön eli lasten elinolosuhteiden pysyvään parantamiseen.

Tuo pysyvä parantaminen tarkoittaa tuloksia pitkäjänteisellä työllä. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on puolitettu 25 vuodessa ja aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä väheni yli kolmanneksella. Tulosta syntyy, jos saamme rauhan tehdä tätä työtä.

Kriisiapuun kuluvia euroja ja aikaa kaivattaisiin myös täällä Suomessa, kun neuvottelemme kuntien kanssa lapsiystävällisen toiminnan malleista tai koetamme kumppaneidemme kanssa saada lapsivaikutusten arviointia pysyväksi osaksi budjetointia.

Lopulta siis yksikin aikuisten välinen sota vaikeuttaa lasten elämää kaikkialla.

Onneksi asioille voi aina tehdä jotakin. UNICEFin hätäapu kriisialueella pyrkii rakentamaan myös perustaa paremmalle tulevaisuudelle. Ylläpidämme lasten tulevaisuudenuskoa väliaikaisissa kouluissa ja lapsiystävällisissä tiloissa, joita perustamme pakolaisleireille.

Jos emme saa sotia loppumaan, ainakin UNICEF yrittää antaa lapsille itselleen mahdollisuuden lopettaa ne sitten, kun he pääseevät valtaan.

Julkaistu4.6.2015