Koronakriisi uhkaa muuttaa kokonaisen sukupolven elämän suunnan

Laita hyvä jakoon Whatsapp
19.11.2020

Lapsen oikeuksien päivän aattona UNICEF varoittaa pandemian seurauksista, jotka ovat aiheuttamassa peruuttamatonta haittaa lasten koulutukselle, terveydelle ja hyvinvoinnille.

Igihozo Kevin, 11, opiskelee päivittäin kotonaan Ruandassa radion välityksellä. Koulut on suljettu koronaviruksen vuoksi.
Igihozo Kevin, 11, opiskelee päivittäin kotonaan Ruandassa radion välityksellä. Koulut on suljettu koronaviruksen vuoksi.

Tuoreessa UNICEFin raportissa esitetään ensimmäistä kertaa kokonaiskuva koronan lapsiin kohdistuvista vakavista ja yhä kasvavista seurauksista. Raportti osoittaa, että vaikka koronaan sairastuneiden lasten oireet jäävät lieviksi, tartunnat ovat lisääntymässä. Ja mitä pidempään kriisi jatkuu, sen vakavammat ovat myös välilliset seuraukset lapsille.

Pandemia ei ole
vaaraton lapsille

– Pandemian aikana on elänyt sitkeä myytti, että kriisi ei juurikaan koskettaisi lapsia. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sanoo Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

– Lapset voivat saada tartunnan ja levittää virusta, mutta tämä on vasta jäävuoren huippu. Supistukset peruspalveluissa ja köyhyyden kasvu ovat suurimmat uhat lapsille. Koronan yhteiskunnalliset seuraukset horjuttavatkin kokonaisen sukupolven tulevaisuutta.

87 maan tietoihin perustuva raportti osoittaa, että yksi yhdeksästä virustartunnan saaneesta on lapsi tai nuori. Tämä tarkoittaa sitä, että 11 prosenttia kaikkiaan 25,7 miljoonasta tartunnan saaneista on alle 20-vuotias. Raportista käy myös ilmi, että tarvitaan luotettavampaa iän suhteen eriytettyä dataa, jotta kriisin vaikutuksia kaikkein haavoittuvaisimpien lasten osalta ymmärrettäisiin ja niihin osattaisiin vastata. 

Lapsia uhkaavat nyt
koulunkäynnin ja perusterveydenhuollon häiriöt

Kaikkein suurimmat koronan aiheuttamat uhat lapsille ovat elintärkeiden terveyspalvelujen keskeytyminen ja aliravitsemuksen lisääntyminen.

UNICEFin kokoama uusi tieto 140 maasta osoittaa, että lapsikuolleisuus on vaarassa kasvaa merkittävästi: arviolta kaksi miljoonaa lasta enemmän menehtyy  vuoden aikana, kun terveyspalveluissa on keskeytyksiä ja aliravitsemus lisääntyy.

Vaikka lapset tartuttavat virusta toisilleen ja vanhemmille ikäryhmille, raportti osoittaa, että kun turvatoimista on huolehdittu, kouluja kannattaa pitää auki. Koulujen sulkemisen seuraukset tulevat lapsille ja yhteiskunnalle kalliiksi. Koulut eivät ole pääasiallinen viruksen levittäjä yhteisöissään ja lapset saavat viruksen todennäköisemmin muualta kuin koulusta. Tästä huolimatta vielä marraskuussa koulut olivat kokonaan suljettuja 30 maassa. Tämä koskettaa 572 miljoonaa koululaista ja opiskelijaa, eli 33 prosenttia maailman kaikista koululaisista ja opiskelijoista.

Lapsen oikeuksien sopimus
velvoittaa myös kriisin aikana

Vaikka turvallinen ja tehokas rokote saataisiinkin kehitettyä, testattua ja tuotua markkinoille pian, pandemian vaikutukset tulevat vaikuttamaan lasten elämään vuosien ajan. Päätöksiä ja tekoja lasten ja nuorten tulevaisuudesta tehdään nyt. Jos maailma ei muuta tärkeysjärjestystään koronatoimenpiteissä kiireellisesti, voimme menettää näissä lapsissa ja nuorissa olevan potentiaalin.

Lapsen oikeuksien päivän aattona UNICEF muistuttaa valtioita ja kumppaneitaan lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteista, joihin on vastattava parhaalla mahdollisella tavalla kriisienkin aikana.

– Lapset ovat ainoa ihmisryhmä, joiden etua velvoitetaan ihmisoikeussopimuksen nojalla harkitsemaan ja huomioimaan ennen muita ihmisryhmiä, Hetemäki painottaa.

– Lapsuudessa saadut kolhut jättävät syvän jäljen, ja niiden korjaaminen tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin lapsen tukeminen pitkin matkaa. Lapsen edun harkinta on siis paitsi lapsen parhaaksi, myös yhteiskunnan kestävyyden kannalta viisasta.


Lapsen oikeuksien sopimus

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ulkopuolella on vain yksi maa. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20. marraskuuta 1989. Suomessa lapsen oikeuksien päivä 20.11. on nyt ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. 

Lue lisää lapsen oikeuksista täältä.


UNICEFin toimintaohje hallituksille ja kumppaneille 

  1. Varmistetaan, että jokainen lapsi oppii ja kavennetaan digikuilua.
  2. Ravitsemus- ja terveyspalvelujen, sekä rokotusten saatavuus on varmistettava jokaiselle lapselle.
  3. Lasten ja nuorten mielenterveyttä on suojeltava ja tuettava. Lapsuuden ajan kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja sukupuoleen perustuva väkivalta on saatava loppumaan.
  4. Turvallinen ja puhdas vesi, sanitaatio ja hygienia on turvattava kaikille. Ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos vaativat kaikilta tiukempia toimia.
  5. Lapsiköyhyyden kasvu on saatava taittumaan. Toipumista köyhyydestä on tuettava.
  6. Kaikki tuki- ja suojelutoimet tulisi kaksinkertaistaa lapsiperheille, jotka ovat sotien tai katastrofien jaloissa, tai ovat joutuneet jättämään kotinsa.

UNICEFin kokoama uusi tieto 140 maasta osoittaa, että:  

  • Noin kolmanneksessa analysoiduista maista perusterveydenhuollossa tapahtui vähintään 10 prosentin lasku muun muassa perusrokotuksissa, lasten tartuntatautien hoidossa ja äitiysneuvoloissa. Keskeinen syy oli pelko tartunnan saamisesta.
  • 135 maassa lasten ja äitien ravitsemuspalvelut vähenivät 40 prosentilla. Lokakuussa 265 miljoonaa lasta maailmassa olivat vielä ilman kouluruokaa. Yli 250 miljoonaa alle viisivuotiasta arvioitiin jääneen ilman elämää suojaavaa A-vitamiinilisää.
    65 maata raportoi sosiaalityöntekijöiden kotikäyntien vähentyneen syyskuussa 2020 verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen.
  • Kuudesta seitsemään miljoonaa alle viisivuotiasta lasta enemmän tulee kärsimään aliravitsemuksesta 2020. Tämä 14 prosentin kasvu heidän määrässään tarkoittaa, että 10 000 lasta enemmän kuukaudessa kuolee. Heitä kuolee eniten Saharan etelänpuolisessa Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa.
  • Lapsiköyhyyden arvioidaan kasvaneen maailmassa 15 prosentilla vuoden 2020 puoliväliin mennessä. Lapsiköyhyys tarkoittaa lapsia, jotka elävät vailla kunnollista asumusta, terveyspalveluja, sanitaatiota ja vettä, ja jotka eivät pääse kouluun.

Lisätietoja

Lataa kuvia ja UNICEFin Averting a Lost COVID Generation raportti täältä täältä.

Raportti on julkistettu täällä täällä.

UNICEFin selvitys koronakriisin vaikutuksista lapsille suunnattuihin palveluihin 148 maasta 16.8.-17.0.2020 välisenä aikana.

Haastattelupyynnöt:
Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen UNICEF
inka.hetemaki@unicef.fi
Puh. 040 545 4837

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.