UNICEFin raportti: 30 vuotta täyttävä lapsen oikeuksien sopimus on saanut aikaan valtavaa edistystä - köyhimmät lapset ovat kuitenkin jääneet syrjään

18.11.2019

”30 vuoden aikana saavutettu edistys osoittaa, että kaikki on mahdollista, kun poliittista tahtoa vain on riittävästi”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki.

Eteläsudanilainen Nyajime Guet, 4 vuotta, on saanut hoitoa aliravitsemukseen ja tuberkuloosiin UNICEFin tukemassa sairaalassa maan pääkaupungissa Jubassa ja jaksaa jo vähän hymyillä. Etelä-Sudanissa on käyty vuosia sisällissotaa. Pitkittyneet konfliktit ovat yksi syy siihen, että lasten hyvinvoinnin kehitys on hidastunut. © UNICEF/UNI201744/Rich
Eteläsudanilainen Nyajime Guet, 4 vuotta, on saanut hoitoa aliravitsemukseen ja tuberkuloosiin UNICEFin tukemassa sairaalassa maan pääkaupungissa Jubassa ja jaksaa jo vähän hymyillä. Etelä-Sudanissa on käyty vuosia sisällissotaa. Pitkittyneet konfliktit ovat yksi syy siihen, että lasten hyvinvoinnin kehitys on hidastunut. © UNICEF/UNI201744/Rich

YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20. marraskuuta 1989 eli 30 vuotta sitten.

UNICEFin Innocenti-tutkimuskeskuksen tuoreen raportin mukaan sopimus on saanut aikaan valtavaa kehitystä maailman lasten elämässä. Kaikki lapset eivät kuitenkaan ole päässeet siitä osallisiksi. Köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten keskuudessa kehitys on ollut liian hidasta ja joissain tapauksissa sitä ei ole tapahtunut lainkaan.

- Hyvinvoivien ja huonostivoivien lasten välille on syntynyt syvä railo. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa dramaattisesti koko elämään: se tarkoittaa huonompaa fyysistä ja henkistä terveyttä, vähäisempää koulutusta ja heikompaa elämänhallintaa, sanoo UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki.

Sopimuksen aikana tapahtunut edistys lasten hyvinvoinnissa on kuitenkin kiistatonta. Raportti listaa esimerkiksi seuraavia saavutuksia viimeisten 30 vuoden ajalta:

  •  Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on laskenut yli 60 prosenttia.
  • Alakouluikäisten koulun ulkopuolella olevien lasten osuus on tippunut 18 prosentista kahdeksaan prosenttiin.
  • Sopimuksen yleisperiaatteet - syrjinnän kielto, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen ja lapsen näkemyksen kunnioittaminen - ovat vaikuttaneet lukemattomiin lakeihin ja käytäntöihin maailmanlaajuisesti.

- Tämä 30 vuoden aikana saavutettu edistys osoittaa sen, että kaikki on mahdollista, kun poliittista tahtoa vain on riittävästi, Hetemäki toteaa.

Edistys ei kuitenkaan ole ulottunut jokaiseen lapseen:

  • Matala- ja keskituloisissa maissa köyhimpien perheiden alle viisivuotiaat lapset kuolevat estettävissä oleviin syihin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin rikkaimpien perheiden lapset.
  • Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain puolet köyhimpien perheiden lapsista on rokotettu tuhkarokkoa vastaan, mutta rikkaimpien perheiden lapsista 85 prosenttia on saanut rokotuksen.
  • lapsiavioliittoon joutuvien tyttöjen osuus on vähentynyt globaalisti, mutta joissain maissa köyhimmillä tytöillä on tänään suurempi riski joutua naimisiin kuin tytöillä kolmekymmentä vuotta sitten.

- Terveyteen, ravitsemukseen ja koulutukseen liittyvien sitkeiden haasteiden lisäksi lapset joutuvat kohtaamaan tänä päivänä uudenlaisia uhkia, esimerkiksi verkossa tapahtuvan kiusaamisen ja kaltoinkohtelun. Ilmastonmuutos vaikuttaa lapsiin kaikkialla, ja sekin valitettavasti pahiten heikommassa asemassa oleviin lapsiin, Hetemäki toteaa.  

Raportin mukaan lapsen oikeuksien toteutumista uhkaavat tällä hetkellä muun muassa seuraavat kehityskulut:

  • Aseelliset konfliktit, nouseva muukalaisviha sekä kasvava siirtolaisuus ja pakolaiskriisi vaarantavat globaalin edistyksen.
  • Ilmastonmuutos vaarantaa lasten hyvinvoinnin. Ilmaston lämpeneminen levittää sairauksia, lisää äärimmäisten sääilmiöiden määrää ja tuhovoimaa ja vaarantaa ruuan ja veden riittävyyden.
  • Kuluvan vuosikymmenen aikana edistys lasten rokottamisessa on hidastunut. Tuhkarokon rokotuskattavuuden kehitys on ollut pysähdyksissä vuodesta 2010. Vuonna 2018 tuhkarokkotartuntoja raportoitiin globaalisti 350 000, lähes puolet enemmän kuin vuonna 2017.
  • Edistys lasten kouluun pääsyssä on pysähtynyt, eivätkä lapset edelleenkään opi koulussa riittävästi.

Lapsen oikeuksien täysi toteutuminen edellyttää lisää tietoa ja tutkimusta, toimivien ratkaisujen skaalaamista, lisää resursseja, nuorten ottamista mukaan kehittämään ratkaisuja sekä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon huomioimista.

Lisäksi tarvitaan aivan uudenlaisia lähestymistapoja. UNICEF aikoo seuraavan vuoden aikana käydä globaalia dialogia siitä, mitä tarvitaan, jotta lapsen oikeuksien toteutuisivat kokonaan jokaisen lapsen elämässä. Keskusteluun otetaan mukaan lapset ja nuoret, vanhemmat, koulutus- ja sosiaalialan ammattilaiset, hallitukset ja kansalaisyhteiskunta, yliopistot, yritykset ja media.

- Lapsen oikeuksien sopimus on nyt tienhaarassa. Yhteiskuntien eri toimijoiden täytyy yhdistää voimansa, jotta sopimuksen takaama hyvinvointi tavoittaa yhdenvertaisesti jokaisen lapsen, sanoo Hetemäki.

Lisätietoa

Inka Hetemäki, ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja, Suomen UNICEF, [email protected]

Tutustu raporttiin The Convention on the Rights of the Child at a Crossroads

Lisätietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta

Ole sinäkin lasten puolella! Tutustu kampanjaan.

Tuoreimmat