Siirry sisältöön

UNICEF: Pitkittyneet konfliktit, ilmastonmuutos, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja netin valeuutiset ovat lasten tulevaisuuden suurimpia uhkia

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore haluaa avoimessa kirjeessään kiinnittää maailman huomion tämän päivän lasten hyvinvoinnin suurimpiin haasteisiin.

Uutinen
Lapsuus on muuttunut, ja meidän on toimittava sen mukaan, kirjoittaa UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore. © UNICEF

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Sen myötä lasten hyvän elämän edistämisestä tuli valtioiden velvollisuus hyväntekeväisyyden sijasta.

Maailmassa on edelleen paljon lapsia, joilta köyhyys, syrjintä ja koulutuksen puute vievät elämän eväät. Näiden haasteiden lisäksi lasten tulevaisuutta varjostavat monet uudet uhat.

- Teidän sukupolvenne, tämän päivän lasten, tulevaisuuden haasteet ovat sellaisia, joita vanhempanne eivät olisi koskaan osanneet kuvitella, kirjoittaa YK:n lapsijärjestö UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore.

- Ilmastomme muuttuu hälyttävää vauhtia. Eriarvoisuus syvenee. Teknologia muuttaa käsitystämme maailmasta. Ja enemmän perheitä lähtee siirtolaisiksi kuin koskaan ennen. Lapsuus on muuttunut, ja meidän on toimittava sen mukaan.

Kahdeksan
kasvavaa uhkaa

Kirje nostaa esiin kahdeksan uhkaa maailman lapsille: pitkittyneet konfliktit, ilmastokriisi ja saastuminen , kasvavat mielenterveysongelmat, massasiirtolaisuus, ilman kansalaisuutta jäävät lapset, tulevaisuuden työelämän taitojen puute, digitaalisten oikeuksien ja verkkoturvallisuuden puutteet sekä netin valeuutiset.

Konfliktien osalta kirje muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisen taipaleen aikana ei koskaan ole ollut yhtä paljon konfliktimaita kuin nyt. Joka neljäs maailman lapsi asuu tällä hetkellä maassa, jota koettelee konflikti tai luonnonkatastrofi.

Fore varoittaa kirjeessään, että ilmastokriisi uhkaa pyyhkiä pois viimeisten 30 vuoden saavutuksia esimerkiksi lapsikuolleisuuden osalta. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, ilmansaasteet, pitkittyneet kuivuudet ja äkilliset tulvat vaikuttavat kaikkein eniten köyhimpiin ja ennestään heikossa asemassa oleviin lapsiin.

- Hallitusten ja yritysten tulee yhdessä vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, kehittää puhtaampaa maataloustuotantoa, teollisuutta ja kuljetusalaa sekä investoida uusiutuvien energiaratkaisujen laajentamiseen, Fore kirjoittaa.

Kirjeessä ilmaistaan huoli, että suurin osa lapsista kasvaa diginatiiveiksi valeuutisten kyllästämässä ympäristössä. Jos faktaa ja fiktiota ei enää voi erottaa toisistaan, ihmisten luottamus instituutioihin ja virallisiin tietolähteisiin saattaa heikentyä. Valeuutisten on jo osoitettu vääristäneen kansalaiskeskustelua, vaikuttaneen äänestysaikeisiin sekä kylväneen epäluottamusta eri etnisiä, uskonnollisia ja sosiaalisia ryhmiä kohtaan.

Netin misinformaatio altistaa jo nyt lapsia erilaiselle hyväksikäytölle ja häirinnälle. Väärä tieto saattaa myös aiheuttaa esimerkiksi hengenvaarallisia tautiepidemioita, koska ihmisten usko rokotteisiin kärsii.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyneet, ja masennus on yksi nuorten toimintakyvyttömyyden suurimpia syitä. Kirje kehottaa panostamaan vahvasti mielenterveysongelmien ehkäisyyn, terapiaan ja kuntoutukseen sekä haastamaan mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jotta hoitoon olisi helpompi hakeutua.

Pääjohtaja Foren kirje tunnistaa myös nuorten oman aktiivisuuden ratkaisujen hakemisessa.

- Tämän päivän lapset ja nuoret ovat itse ottaneet johdon, ja he vaativat nopeita toimia, Fore kirjoittaa.

- Te otatte voimakkaasti kantaa omaan tulevaisuuteenne, ja me kuuntelemme. 

**

Lue UNICEFin pääjohtaja Henrietta Foren kirje kokonaisuudessaan englanniksi täällä

Lisätietoa

Georgina Thompson, UNICEF New York, + 1 917 238 1559, [email protected]

Julkaistu18.9.2019