28.2.2018

Kansalaisaloite äitiyslaiksi hyväksyttiin selvällä enemmistöllä – uusi laki parantaa lapsen oikeusturvaa

Suomen eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen äitiyslaista luvuin 122 puolesta ja 42 vastaan.

Kyseessä oli toinen kerta Suomen historiassa, kun uutta lainsäädäntöä säädetään kansalaisaloitteen pohjalta. Nyt säädetty äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla. Lapsen oikeudellisen aseman selkeytyminen tukee myös vanhemmuutta, ja sitä kautta lapsen kehitystä ja kasvua. Äitiyslain säätäminen oli lapsen oikeuksien näkökulmasta välttämätöntä.

Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranee huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa on selvä jo syntymästä lähtien.

Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta, kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on hyvin turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.

- Hyväksymällä äitiyslain kansalaisaloitteen pohjalta eduskunta osoittaa, että lapsen oikeuksien ja lapsen edun huomioon ottaminen on tärkeä jokaisen lapsen kohdalla, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

- Myös pienten lapsiryhmien suojelun ja huolenpidon vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, Koivuranta jatkaa.

- Äitiyslaki on valtavan merkittävä askel sateenkaariperheiden lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on yksi järjestömme historian merkittävimmistä virstanpylväistä, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

- Se parantaa naisparin ydinperheeseen syntyvien lasten asemaa ja oikeusturvaa oleellisella tavalla. Seuraavaksi on tarve huolehtia muun tyyppisissä sateenkaariperheissä elävien lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Tähän tulevaisuuden kehittämistarpeeseen myös lakivaliokunta viittaa mietinnössään.

Äitiyslain säätämisen historia on ollut poikkeuksellisen pitkä ja värikäs. Jo isyyslain uudistamista pohtinut työryhmä esitti vuonna 2013, että äitiyttä koskeva sääntely olisi hoidettava kuntoon. Hallitus päätti kuitenkin antaa esityksen isyyslaista erikseen, ja vasta lapsi- ja perhejärjestöjen painostuksen alla valmisteli lakiesityksen äitiyslaista vuosina 2014–2015. Täysin valmis esitys jäi kuitenkin hallitukselta antamatta helmikuussa 2015.

Koska nykyinen hallitus oli ilmeisen haluton antamaan valmista esitystä äitiyslaista, päättivät järjestöt tuoda asian eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen vireillepanijoina toimi joukko järjestöjen johtotehtävissä toimivia kansalaisia. Kansalaisaloite oli sisällöltään sanasta sanaan yhtenevä oikeusministeriössä valmistellun esityksen kanssa. Tämä mahdollisti sen, että eduskunnan saattoi päättää kansalaisaloitteen hyväksymisestä ilman tarvetta asian jatkovalmistelulle ministeriössä.

Kansalaisaloitetta tukenutta Äitiyslaki-kampanjaa koordinoi Sateenkaariperheet ry. Kampanjan kumppaneina toimi joukko ihmisoikeus-, lapsi- ja perhejärjestöjä, jotka ovat ilmoittaneet tukevansa kansalaisaloitetta äitiyslaiksi, koska on lapsen edun mukaista, että hänen juridinen asemansa on selvä niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Kampanjan kumppanuusjärjestöt

Sateenkaariperheet, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Amnesty International Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset perheet -verkosto, Suomen Setlementtiliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Adoptioperheet, Regnbågsankan, HeSeta, Pirkanmaan Seta, Turun seudun Seta, Jyväskylän Seta, Mummolaakso, Kasary 

Lisätietoa

Kampanjan verkkosivu: www.äitiyslaki.fi

Kampanjan Facebook-sivu: www.facebook.com/aitiyslaki