Ipshita Baidya (13) ja Rajatava Halder (13) harjoittelevat median tekoa Jadavpurin yliopistossa, Intian Kolkatassa.
Ipshita Baidya (13) ja Rajatava Halder (13) harjoittelevat median tekoa Jadavpurin yliopistossa, Intian Kolkatassa.
© UNICEF/INDA2011-00103/GRAHAM CROUCH

OHJE LAPSISTA RAPORTOINTIIN

Lapsen (alle 18-vuotias) oikeudet tulee turvata kuvattaessa, haastateltaessa ja julkaistaessa materiaalia. Tämä on erityisen tärkeää, koska median sisältöjen leviämistä on nykyään lähes mahdotonta rajoittaa.

Tämän ohjeistuksen tarkoitus on tukea parhain tavoin eettistä journalismia - palvella ihmisten tiedonhalua vaarantamatta lapsen oikeuksia.
 
Joissain tilanteissa lapsista raportointi altistaa heidät vaaroille, kuten leimautumiselle. Jos journalisti tuntee olonsa epävarmaksi raportointitilanteessa, tulee hänen olla erityisen varovainen, eikä tehdä hätiköityjä, lapselle mahdollisesti vahingollisia päätöksiä. Tällaisissa tilanteissa on suositeltavaa kysyä UNICEFin henkilökunnalta tai muilta asiantuntijoilta, mikä on lapsen parhaaksi.

Ota lähtökohdaksesi kaikissa lapsista raportointitilanteissa ajatus: Mitä jos tämä olisi minun lapseni? Miten haluaisin tietoja ja kuvia hänestä käytettävän, vai haluaisinko laisinkaan?
 

I. PERIAATTEET

1. Jokaisen lapsen arvokkuutta ja oikeuksia on kunnioitettava kaikissa tilanteissa.

2. Lapsista raportoidessa ja heitä haastatellessa pitää olla erityisen tarkkana, jotta seuraavat jokaista lasta koskevat oikeudet toteutuvat:

  • a. oikeus yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen
  • b. oikeus ilmaista mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa
  • c. oikeus tulla suojelluksi vahingolta ja rangaistukselta sekä mahdollisuudelta joutua vahingoitetuksi tai rangaistuksi

3. Lasta tulee ennen kaikkea suojella. Suojelun tarpeen edelle ei mene lasten asioiden edistäminen, eikä lapsen oikeuksista tiedottaminen.

4. Lapsen etua harkittaessa on lapsen omalle mielipiteelle annettava riittävästi painoarvoa suhteessa lapsen ikään ja kypsyyteen.

5. Lapsen tilanteen parhaiten tuntevalta ihmiseltä on tarkistettava jutun poliittiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset seurannaisvaikutukset.

6. Älä julkaise juttua tai kuvaa, joka saattaa vahingoittaa lasta, tämän sisaruksia tai muita lapsia edes silloin, kun henkilöllisyydet on peitetty.
 

II. LASTEN HAASTATTELEMINEN

1. Älä vahingoita lasta: vältä kysymyksiä, asenteita ja kommentteja, jotka:

  • a. ovat tuomitsevia tai kulttuurisesti arkaluontoisia
  • b. asettavat lapsen vaaraan tai nöyryyttävät lasta
  • c. nostavat uudelleen esiin lapsen tuskan tai surun traumaattisista kokemuksista.

2. Kun valitset haastateltavaa, älä syrji lapsia sukupuolen, ihonvärin, iän, uskonnon, aseman, koulutustaustan tai fyysisten ominaisuuksien vuoksi.
 
3. Älä ’lavasta’: Älä pyydä lasta kertomaan tarinaa tai tekemään jotain, mikä ei liity hänen omaan taustaansa tai historiaansa.
 
4. Varmista, että lapsi ja hänen huoltajansa tietävät puhuvansa toimittajan kanssa. Selitä haastattelun syy ja käyttötarkoitus.
 
5. Pyydä lapselta ja hänen huoltajaltaan lupa kaikkiin haastatteluihin, videokuvaukseen ja - mikäli mahdollista - myös valokuviin. Lupa tulee saada mahdollisuuksien mukaan kirjallisena. Lupa pitää hankkia lasta tai huoltajaa millään tapaa painostamatta. Heidän tulee ymmärtää, että tarina saattaa levitä sekä maailmanlaajuisesti että heidän omaan lähipiiriinsä. Tämä onnistuu usein vain pyytämällä lupa lapsen omalla kielellä ja keskustelemalla päätöksestä sellaisen aikuisen kanssa, johon lapsi luottaa.
 
6. Kiinnitä huomiota siihen, missä ja miten lasta haastatellaan. Rajoita haastattelijoiden ja kuvaajien määrä. Yritä tehdä lapsen olo mukavaksi, ja varmista, että hän voi kertoa tarinansa ilman ulkopuolista painetta, myöskään haastattelijalta. Pohdi video- ja radiohaastatteluiden kohdalla, mitä visuaalinen tai äänellinen tausta saattaa kertoa lapsesta, hänen elämästään tai tarinastaan. Varmista, että lapsi ei ole vaarassa eikä hänelle ole haittaa hänen kotinsa, yhteisönsä tai muun sijaintinsa paljastamisesta. 
 

III. LAPSISTA RAPORTOINTI JA JULKAISUVALINNAT

1. Älä leimaa lasta jutullasi; vältä kategorisointia tai kuvailua, joka aiheuttaa lapselle henkistä tai fyysistä vahinkoa tai paikallisen yhteisön syrjintää tai hylkäämistä.
 
2. Laita aina lapsen kuva tai tarina oikeaan asiayhteyteen.
 
3. Lasta ei saa tunnistaa kuvasta, jos hän on: 

  • a. seksuaalisen hyväksikäytön uhri
  • b. itse syyllistynyt fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan
  • c. hiv-positiivinen, tai sairastunut aidsiin, poikkeuksena, jos huoltaja on perusteellisesti informoituna antanut suostumuksensa.
  • d. tuomittu tai syytettynä rikoksesta
  • e. nykyinen tai entinen lapsisotilas, joka pitelee asetta

4. Kun on olemassa riski lapsen joutumisesta rangaistuksi tai vahingoitetuksi, peitä lapsen henkilöllisyys sekä kuvasta että tekstistä (vaihda nimi) silloin, kun lapsi on:

  • a. entinen lapsisotilas, joka ei pitele asetta, mutta joka saattaa olla vaarassa
  • b. turvapaikanhakija, pakolainen tai maan sisäinen pakolainen

5. Joissain tilanteissa lapsen henkilöllisyyden paljastaminen - oikean nimen ja tunnistettavan kuvan käyttäminen - on lapsen edun mukaista. Lasta tulee kuitenkin tässäkin tapauksessa suojella vahingolta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

  • a. kun lapsi lähestyy oma-aloitteisesti toimittajaa ja haluaa käyttää oikeuttaan sananvapauteen.
  • b. kun lapsi kuuluu yhteiskunnallisesti aktiiviseen liikkeeseen tai yhteisöön ja haluaa tulla tunnistetuksi tähän toimintaan liittyen.    

6. Varmista lapsen kertomuksen paikkansapitävyys joko toiselta lapselta tai aikuiselta, mieluiten molemmilta.
 
7. Kun ei ole täysin varmaa, onko raportoinnin kohteena oleva lapsi vaarassa, kerro lasten yleisestä tilanteesta yhden lapsen sijaan - olipa tarina kuinka houkutteleva tahansa.
 
Antoisia juttukeikkoja toivottaen,
Suomen UNICEF ry


Lähteet: UNICEF reporting guidelines to protect at-risk children ja kansainvälisen UNICEFin sisäiset kuvankäyttöohjeet.