Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjat

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimusta kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja siksi siihen on lisätty kolme valinnaista pöytäkirjaa eli niin sanottua lisäpöytäkirjaa.
 

1. Lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin

Arviolta 300 000 lasta osallistuu aseellisiin selkkauksiin ympäri maailmaa. Suurin osa on iältään 15-18-vuotiaita, mutta joukossa on myös alle 15-vuotiaita, jopa alle 10-vuotiaita.
 
Lapset eivät ole pelkästään aseellisten selkkausten uhreja, vaan useissa tapauksissa myös osallistujia, joko pakolla tai vapaaehtoisesti värvättyinä sotilaina. Tyttöjä ja poikia käytetään konfliktitilanteissa niin sotilaina kuin muissakin tehtävissä, kuten vakoojina, viestinviejinä, huolto- ja vartiotehtävissä, kantajina, palvelijoina ja seksiorjina. Heitä manipuloidaan julmiin tekoihin, jopa heidän omia perheitään vastaan. Lapsisotilaiden saattaminen normaalin elämän ja inhimillisyyden pariin näin traumaattisten kokemusten jälkeen on pitkä ja raskas prosessi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 38 velvoittaa valtioita suojelemaan lapsia joutumasta aseellisiin selkkauksiin. Lisäksi 25.5.2000 YK:n Yleiskokous hyväksyi valinnaisen lisäpöytäkirjan Lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin. Se nostaa pakollisen asevoimiin värväyksen ja vihollisuuksiin osallistumisen vähimmäisiän 15 vuodesta 18 vuoteen.

Pöytäkirja ei kiellä alle 18-vuotiaan vapaaehtoista asepalvelusta. Pöytäkirjan osapuolten tulee kuitenkin ilmoittaa, mitä 15 vuoden ylittävää vähimmäisikää ne tulevat noudattamaan vapaaehtoisessa värväyksessä. Sitova selitys vapaaehtoisen värväämisen vähimmäisiästä tulee antaa pöytäkirjan ratifioimisen tai siihen liittymisen yhteydessä. Pöytäkirja velvoittaa alle 18-vuotiaita värväävät valtiot sitoutumaan toimiin sen estämiseksi, että lapset eivät osallistuisi aseellisiin selkkauksiin.

UNICEF kehottaa kaikkia valtioita määräämään myös vapaaehtoisen asepalveluksen alaikärajaksi 18 vuotta. YK antoi muille tärkeän esimerkin asettamalla rauhanturvajoukkoihin pääsyn alaikärajaksi 18 vuotta.

Suomi ratifioi pöytäkirjan vuonna 2002. Tiedot muiden maiden allekirjoitus- ja ratifiointitilanteesta löydät YK:n  ihmisoikeusvaltuutetun sivuilta.
 
Valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (suomeksi)
  

2. Lisäpöytäkirja lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa.

Arviolta miljoona lasta joutuu mukaan seksibisnekseen joka vuosi.

Lapsen oikeuksien sopimus suojaa lapsia kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta. Artiklassa 35 kielletään lasten ryöstäminen, myynti tai kauppaaminen missään tarkoituksessa. Lasten myyntiä ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa käsittelevä lisäpöytäkirja kriminalisoi eräitä vakavia lapsen oikeuksien rikkomuksia, kuten lapsikaupan, laittoman adoption ja lasten hyväksikäytön prostituutiossa sekä pornografiassa. Lisäpöytäkirja korostaa kansainvälisen yhteistyön  ja yleisen tietoisuuden merkitystä taistelussa valtioiden rajat ylittäviä rikkomuksia vastaan. Lisäpöytäkirja muistuttaa myös tiedotus- ja opetuskampanjoiden tärkeydestä lasten suojelun lisäämisessä.

Lisäpöytäkirjaa tulee aina tulkita lapsen oikeuksien sopimuksen valossa lapsen edun mukaisesti.

UNICEF kehottaa kaikkia valtioita ratifioimaan lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa käsittelevän lisäpöytäkirjan

Suomi allekirjoitti pöytäkirjan 7.9.2000. Eduskunta hyväksyi lisäpöytäkirjan vuoden 2012 alussa ja se astui voimaan 1.7.2012, jolloin myös sopimuksen edellyttämät uudistukset adoptiolakiin astuivat voimaan uudistetun adoptiolain myötä. Tiedot muiden maiden allekirjoitus- ja ratifiointitilanteesta löydät YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sivuilta.
 
Valinnainen pöytäkirja lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa (suomeksi)
 

3. Lisäpöytäkirja valitusoikeudesta

YK:n yleiskokous hyväksyi 19.12.2011 kolmannen lisäpöytäkirjan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lisäpöytäkirja edistää lapsen oikeuksien toteutumista merkittävästi vahvistamalla sopimuksen valvontaa.
 
Lisäpöytäkirjan myötä:

- lapset voivat valittaa oikeusloukkauksista, joko yksilöinä tai ryhminä
- YK:n lapsen oikeuksien komitea voi puuttua valtion toimiin jo ennen lopullista päätöstä ja näin ollen minimoida uhrille koituvat mahdolliset vahingot 
- valtioiden keskinäiset valitukset ovat mahdollisia
- komitea voi tehdä tarkastuksia sopimusvaltiossa

Ihmisoikeusneuvoston työryhmä vastasi lisäpöytäkirjan luonnostelusta ja YK:n lapsen oikeuksien komitea tuki vahvasti prosessia. Suomi kuului pöytäkirjahanketta edistäneeseen, maantieteelliset alueryhmärajat ylittäneeseen kymmenen valtion niin sanottuun ydinryhmään. Lisäpöytäkirja astui voimaan sen hyväksymissä maissa 2014.
 
Suomi ratifioi pöytäkirjan 12.11.2015. Lisäpöytäkirja astui Suomessa voimaan 12.2.2016.
 
Valinnainen pöytäkirja valitusoikeudesta
 

Aiheeseen liittyvää

Suomen UNICEFin lausunto lasten valitusoikeutta koskevasta kolmannesta lisäpöytäkirjasta.