Kysymyksiä ja vastauksia lapsen oikeuksien sopimuksesta


Mistä sopimus sai alkunsa?

YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin vuonna 1989 kymmenen vuoden työn tuloksena yleissopimus lapsen oikeuksista. Tämän jälkeen valtiot ovat voineet sekä allekirjoittaa että ratifioida tämän sopimuksen. Jo ensimmäisen voimassaolovuoden aikana 90 maata ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimus astui voimaan 1990 lastenasiain huippukokouksessa, jossa laadittiin samalla julistus ja toimintasuunnitelma lapsen oikeuksien toteuttamisen avuksi.
ratifiointi = sopimuksen hyväksyminen sitovasti

Miten lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä päätettiin?


Sisällön suunnittelussa olivat mukana hallitukset, kansalaisjärjestöt ja eri lapsialojen asiantuntijat. Se on eri osapuolten näkemys siitä, mikä on kaikille maailman lapsille tärkeää.

Miten tämä sopimus voi turvata lasten oikeudet?

Kun valtio ratifioi sopimuksen, sen täytyy muuttaa lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo komitea, jolle valtiot raportoivat lapsen oikeuksien tilastaan viiden vuoden välein. Komitea antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia, joihin valtioiden pitää vastata seuraavan maaraportin yhteydessä. Myös UNICEF ja muut järjestöt vaikuttavat hallituksiin lapsen oikeuksien toteutumiseksi ja tiedottavat lasten oikeuksista niin aikuisille kuin lapsillekin.

Montako maata on mukana?

196 maata. Vain Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta.
 
Miksi Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella?

Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, koskien muun muassa nuorisorikollisten kohtelua ja lapsen tuomitsemista elinikäiseen vankeuteen. Yhdysvallat ovat ilmaisseet aikeen hyväksyä sopimuksen allekirjoittamalla sen jo 1995. Vastustajat ovat pelänneet sopimuksen uhkaavaan maan suvereniteettia. Sisällön osalta Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa muun muassa nuorisorikollisten kohtelua.

Miten lapsi määritellään?

Sopimuksen mukaan lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Lapsen oikeuksien komitea on halunnut rajata työnsä koskemaan jo syntynyttä lasta.

Miten sopimus näkyy UNICEFin työssä?

Sopimus ohjaa kaikkea UNICEFin työtä. Sopimuksen myötä toimintamme ei ole ”vain” hyväntekeväisyyttä, vaan lapsen aseman turvaaminen on lakiin sidottu valtioiden velvoite.

Noudattavatko kaikki sopimuksen jäsenvaltiot sopimusta? 

Maailman valtiot ovat edistyneet lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lainsäädännön kehittämisessä, mutta valitettavasi eivät riittävästi, haasteita riittää myös Suomessa. Sopimuksen noudattamatta jättämisestä hälyttävimpiä esimerkkejä ovat alaikäisenä rikoksen tehneiden tuomitsemiset kuolemaan. Amnesty Internationalin mukaan vuodesta 1990 lähtien on teloitettu 91 alle 18-vuotiasta lasta yhdeksässä maassa. Lapsen oikeuksien sopimus kieltää alaikäisenä rikoksen tehneen tuomitsemisen kuolemaan (artikla 37).