Maailman vesipäivä 22.3.

1.Sadetanssia aamunavauksessa

Vesipäivänä voitte katsoa aamulla pienen videon YouTubesta  puhtaaseen veteen liittyen. Videolla Kauniaisten Mäntymäen koulun oppilaat tanssivat sadetanssin, jonka mukaansatempaava koreografia on helppo opetella. Videon löydät osoitteesta  http://youtu.be/-Pd1JDK2jPA ja alkuun voi kertoa: "22.3. on maailman vesipäivä ja katsomme puhtaan veden merkitykseen liittyvän videon, jonka avulla voi myös opetella sadetanssin". 

Jos koulunne tanssikokeilun perusteella innostuu osallistumaan UNICEFin sadetanssitempauksen järjestämiseen näkyvästi omalla paikkakunnalla huhtikuun lopussa muutenkin kuin omaksi iloksi, katsokaa osallistumisohjeet tästä.

2.Aamunavaus vedestä virtuaalisen kylän avulla

Katso ohjeet tästä (på svenska)

3. Zafira-tytön tarina

Zafira kasvoi  Afrikassa, angolalaisessa Mabuian kylässä, tunnin matkan päässä pääkaupunki Luandasta. Zafira käytti päivittäin kolme tuntia veden keräämiseen lähimmästä joesta. Matka oli vaarallinen, eräänäkin vuonna seitsemän Zafiran kaveria joutui krokotiilin hyökkäyksen kohteeksi!

Mutta sitäkin vaarallisempaa oli vesi, jota Zafira kavereineen kantoi kylään. Vesi oli bakteerien saastuttamaa ja ihmiset sairastuivat siitä. Tämän vuoksi Zafirakin sairasteli paljon. Ja silloin kun hän ei ollut itse kipeänä, hän yleensä joutui hoitamaan sairaita veljiään ja sisariaan. Zafira ei ehtinyt aina edes kouluunkaan ja oppiminen kärsi.Vartuttuaan aikuiseksi  ja saatuaan perheen Zafira joutui hoitamaan sairastelevia omia lapsiaan.

Eräänä päivänä tapahtui kuitenkin parannus. Angolan hallitus yhteistyössä UNICEFin kanssa rakennutti vesiputken joelta Zafiran kotikylään. Putki johti kylän yhteiselle vesipisteelle, johon rakennettiin vesihanoja, vessoja, vesialtaita ja suihkuja. Vedensuodattimen avulla varmistettiin, että käytettävä vesi oli puhdasta. Tämän jälkeen ripulitapaukset ja lapsikuolleisuus romahtivat. Myös monet tytöt pääsivät ensimmäistä kertaa kouluun, kun heidän ei enää tarvinnut käyttää päiviään veden kantamiseen.
 
Zafiran 13-vuotias naapuri Celine on yksi näistä tytöistä, jotka ovat päässeet kouluun vesiputken
rakentamisen myötä. Aiemmin Celinen täytyi kulkea joelle ja takaisin kolme kertaa päivässä. Lisäksi muutkin kotityöt on hoidettava. Nykyisin hänellä jää aikaa käydä koulussakin, erityisesti kun hänen pikkusisarensa eivät enää sairastele.
 
Celine ja Zafira perheineen saattavat olla onnekkaita, mutta puhdas vesi ei kuulu vain etuoikeutetuille.
Puhdas vesi on yksi terveen elämän perusedellytyksistä meille kaikille. ”Äidin täytyy pitää huolta lapsistaan, ” Zafira sanoo, ”mutta emme voi tehdä sitä, jos meillä on tarjolla vain likaista vettä."  Hyvää maailman vesipäivää kaikille!

(Teksti kuvineen löytyy  Unicefin VESI, elämän edellytys -oppaasta s. 56 www.unicef.fi/vesiopas. Tämän sivun alareunassa myös lisävihjeitä aiheeseen liittyvistä esityksistä)

4. Puhdas vesi

Tänään on maailman vesipäivä. Meillä on vettä tarpeeksi. Jokaisessa kodissa, koulussa ja julkisessa rakennuksessa on ainakin yksi vesihana ja vessa. Meillä on vettä enemmän kuin tarpeeksi, emmekä edes tule ajatelleeksi sitä.

Jokaisella ihmisellä pitäisi päivittäin olla käytössään vähintään 50 litraa puhdasta vettä. 30:kin litralla ihminen tulee jotenkuten toimeen; tästä 5 litraa kuluu ruuanlaittoon ja juomavedeksi, 25 litraa peseytymiseen. Suomalainen käyttää päivässä keskimäärin 150 litraa vettä. Monissa maissa, esimerkiksi Afrikassa, ihmisillä on käytettävissään alle 10 litraa vettä päivässä.

Juomakelpoista, ns. makeaa vettä, ei ole aina helposti saatavilla. Tiesitkö, että 97% maapallon makeasta vedestä on piiloutunut hankalasti maan alle, ja sen käyttöönotto vaatii melkoista kaivaus- ja pumppaustyötä? Suurin osa juomakelpoisesta sadevedestä taas menee hukkaan, sillä sitä ei oteta talteen. Jokivedet ja järvivedet puolestaan ovat usein maanviljelyn ravinteiden ja teollisuuden päästöjen saastuttamia, eivätkä ne siksi kelpaa juomavedeksi. Amerikassa, Kalifornian osavaltiossa, nurmikon kastelujärjestelmät ja 560 000 uima-allasta käyttävät kovaa vauhtia loppuun alueen kaikki pohjavesivarat. Asiantuntijat arvioivat, että Kaliforniassa kärsitään jo vuonna 2020 ankarasta vesipulasta.

Puhdas vesi on jokaisen ihmisen oikeus. Silti miljoonilla ihmisillä – lapsilla – ympäri maailmaa ei ole käytössään puhdasta juomavettä, saati sitä riittävästi peseytymiseen. Esimerkiksi Etiopiassa vain 31:ssa kodissa tuhannesta on käytössä puhdas vesi, ja vain 17:ssa kodissa tuhannesta on vessa. Eikä näissäkään ”onnekkaissa” kodeissa vesi tule kotiin vesijohtoa pitkin, vaan perheellä on käytössään kylän kaivo ja ehkä kylän yhteinen vessa.

Paikoissa, joissa vesi on näin harvinaista, täytyy vettä usein etsiä pitkien matkojen takaa ja siihen kuluu koko päivä. Veden haku on yleensä naisten ja lasten vastuulla. Pienetkin lapset – usein tytöt – kävelevät kymmeniä kilometrejä päivässä löytääkseen lähimmän kaivon tai joenuoman. Vedenhakumatka alkaa aamuvarhaisella, kun on vielä pimeää. Matkalla saattaa joutua villieläinten hyökkäysten kohteeksi ja vedenottopaikalla omaa vuoroa voi joutua odottamaan useita tunteja. Lopulta piripintaan täytetyt vesikanisterit kannetaan pään päällä tai selässä samaa reittiä takaisin kotiin. Pienten tyttöjen pään päällään kantama vesimäärä on tavallisesti 20 litraa.

Luonnon joista tai järvistä haettu vesi on valitettavan usein likaantunutta, jolloin se aiheuttaa juotuna sairauksia. Likaisen veden aiheuttamista sairauksista vakavin on ripuli, joka on kohtalokas varsinkin pienille vauvoille.

Tarvitaan insinööri- ja rakennustaitoa, jotta maan alle piiloutunut pohjavesi saadaan pumpattua ihmisten käyttöön. Meille maan alla kulkevat vesijohdot ja kotien vesihanat ovat itsestään selviä asioita, mutta nekään eivät kauan pysy kunnossa ilman ammattitaitoista korjausapua. Siksi kyläläisten kouluttamien vesipumppujen huoltamiseen on erittäin tärkeää.

Yksi parhaista tavoista kerätä puhdasta vettä on sadeveden talteenotto. Esimerkiksi Vietnamissa UNICEF on yhdessä maan hallituksen kanssa rakentanut isoja betonisia veden keräilyaltaita, joihin sadevettä voidaan varastoida. Kahdeksanvuotias Sang-tyttö asuu vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Vietnamin pohjoisrannikolla. Sangin isä viljelee ja myy työkseen rapuja ja hummereita ja äiti työskentelee riisiviljelmillä. Joskus Sangin perheen asumaa rantaa pyyhkii raju myrsky, jota kutsutaan taifuuniksi. Silloin aallot nousevat korkeiksi ja rannalla on vaarallista oleilla. Taifunien varalta rannalle on rakennettu patoja, jotta suolavesi ei tulvi riisipelloille.

Sangin perhe tarvitsee juomavettä. Vielä pari vuotta sitten lähin makean veden ottopaikka sijaitsi kaukana, rantapadon toisella puolella, josta Sangin isä haki sitä päivittäin isoilla selässä kannettavilla kanistereilla. Nyt perheellä on kuitenkin käytössään oma sadeveden keruuallas, johon he saivat rakennustarvikkeet UNICEFilta. Sadeveden keruu omaan säiliöön on helpottanut perheen elämää huomattavasti. Sadekauden aikana, touko-lokakuussa, perhe saa kerättyä lähes kaiken tarvitsemansa veden. Vesi soveltuu sellaisenaan pesuvedeksi, ja keitettynä se on täysin juomakelpoista. Sang kertoo, että heidän itse varastoimansa vesi on paljon puhtaampaa kuin se, jota haettiin aikaisemmin vedenottopaikalta. Perheenjäsenillä ei ole vatsanpuruja enää niin usein. Myös isä on tyytyväinen, että vedenhakuun käytetyn ajan voi nyt käyttää muihin kodin tärkeisiin töihin.