Yrityksillä valtaa vaikuttaa lapsityön lopettamiseen – tuotantoketjujen tarkkailu ei yksin riitä

Näkökulma

Helpot keinot lapsityön vähentämiseen on käytetty. Yrityksiä tarvitaan yhteiseen rintamaan lopettamaan lapsityö vuoteen 2025 mennessä.

Työ lapsityön vähentämiseksi on tuottanut tulossa. Lapsityöläisten määrä on vähentynyt 94 miljoonalla vuosituhannen alusta. Silti maailman köyhimmissä maissa joka neljäs lapsi joutuu tekemään terveydelleen ja kehitykselleen haitallista työtä. Koko maailmassa on arviolta 152 miljoonaa lapsityöläistä, arvioi YK:n työjärjestö ILO.

Maailman maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa lopettamaan lapsityön kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä edistys on liian hidasta, jotta tavoite saavutettaisiin.

- Helpoimmat keinot lapsityön vähentämiseen on monissa maissa jo käytetty, sanoo Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.

- Tähän työhön tarvitaan nyt yritykset mukaan valtioiden ja kehitysjärjestöjen rinnalle – myös suomalaiset yritykset.

Suomalaisilla yrityksillä onkin vielä tehtävää. Yritysvastuuverkosto FIBSin haastattelututkimuksen mukaan vain reilu kolmannes suurista ja keskisuurista yrityksistä kiinnitti huomiota lapsi- ja pakkotyön ehkäisemiseen tuotantoketjuissaan vuonna 2017.

Kolme tapaa osallistua

Mitä suomalainen yritys sitten voi tehdä kantaakseen kortensa kekoon lapsityön lopettamiseksi? Irene Leino esittää kolme tapaa.

Ensinnäkin toimintaketjun valvonta on perusasia, jonka tulisi olla kunnossa. Yritysten tulee käyttää kaikki mahdolliset keinot varmistaakseen, ettei niiden omissa tuotantoketjuissa käytetä lapsityövoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutusta paitsi omille paikallisille työntekijöille myös alihankkijoille, tiukkoja hankintaperiaatteita ja alihankintaketjun auditointeja.

- Yritysten tulee etsiä keinoja päästä ensimmäistä porrasta syvemmälle tuotantoketjuun ja vaikuttaa toimintatapoihin myös siellä.

Toiseksi yritysten pitäisi pyrkiä vaikuttamaan myös lapsityön taustalla oleviin syihin, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja kouluttamattomuuteen.

- Jos yritys on kiinnostunut vain omasta tuotantoketjustaan, lapsityö ei välttämättä todellisuudessa vähene, vaan lapset vain siirtyvät toiseen, vähemmän valvottuun tehtaaseen, Leino toteaa.

Yrityksen olisi hyvä varmistaa, että sen tuotantoketjussa työntekijöille maksetaan palkkoja, jotka riittävät elättämään perheen ja turvaamaan heidän pääsynsä peruspalveluihin. Maan minimipalkat eivät aina ole tähän riittävät. Riittävillä palkoilla varmistetaan, että lasten koulunkäynti ei jää ainakaan vanhempien palkoista kiinni.

Lapsityön juurisyihin voi vaikuttaa myös rahoittamalla niiden ratkaisemiseksi tehtävää työtä. Esimerkiksi Intiassa laki määrää, että maassa toimivien yritysten on lahjoitettava vuosittain kaksi prosenttia liikevoitostaan koulutukseen, köyhyyden vähentämiseen, tasa-arvoon tai nälän poistamiseen tähtääviin hankkeisiin. Leino toteaa, että kehittyvillä markkinoilla toimivat yritykset voisivat tehdä vastaavanlaisia lahjoituksia myös vapaaehtoisesti muissakin maissa.

- Aivan minimissään yrityksen tulisi maksaa asianmukaiset verot toimintamaahan, jotta maa voi verotulojen avulla kehittää kansalaisille tarjottavia palveluita kuten koulua, terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria, Leino sanoo.

Kolmanneksi yritys voi pyrkiä vaikuttamaan hallitukseen tai omaan toimialaansa joko yksinään, muiden yritysten tuella tai yhdessä muiden toimijoiden, kuten YK-järjestöjen, kansalaisjärjestöjen tai ammattiliittojen kanssa.

Electroluxilla edistykselliset hankintaperiaatteet

Monet yritykset ovat todistaneet käytännössä, että lapsityöongelman taklaamiseen löytyy keinoja.

Kodinkoneita valmistava Electrolux analysoi toimintansa lapsenoikeusriskit ja uudisti liiketoimintaperiaatteensa vuonna 2014. Nykyisissä periaatteissa määritellään, miten toimitaan, jos alihankintaketjussa paljastuu lapsityövoimaa.

Electrolux vaatii, että alihankkija lopettaa lapsen käyttämisen työvoimana, mutta jatkaa kuitenkin palkanmaksua, jotta lapsi ei joudu vaikeuksiin. Alihankkijan pitää aktiivisesti pyrkiä yhdistämään lapsi perheensä kanssa ja kannustaa lasta täydentämään opintonsa. Lisäksi periaatteet kannustavat työnantajia huomioimaan elämisen peruskustannukset maksamissaan palkoissa, jotta aikuiset työntekijät pystyisivät elättämään perheensä.

Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimiva verkko-operaattori Millicom arvioi toimintansa lapsenoikeusvaikutukset Kongon demokraattisessa tasavallassa UNICEFin, Save the Childrenin ja YK:n Global Compact -aloitteen laatimien liiketoimintaa ohjaavien lapsenoikeusperiaatteiden avulla. Lapsityötä löytyi yllättäen yrityksen myymän elektroniikkajätteen käsittelystä.

Nyt Millicomilla on prosessi, jonka avulla varmistetaan, että elektroniikkajätettä myydään vain sellaisille jätteenkäsittelijöille, jotka pystyvät takaamaan, etteivät käytä lapsityövoimaa.

H&M ja IKEA ovat jo pitkään satsanneet sekä toimintaketjujensa varmistamiseen että rahoittaneet ohjelmia, jotka tähtäävät lapsityön vähentämiseen ja lasten kouluun pääsyyn.

Kesko kouluttaa alihankkijoitaan

Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo vieraili viime vuonna Intiassa tapaamassa paikallisia tavarantoimittajia, jotka valmistavat kenkiä ja tekstiilejä suomalaisen kauppakonsernin myymälöihin.

- Järjestimme alihankkijoille päivän mittaisen koulutuksen, jossa kävimme vastuullisen toiminnan periaatteet läpi juurta jaksaen. Lapsityön ehkäisy oli yksi keskeisistä asioista, Kalervo sanoo.

Matti Kalervon mielestä yhteistyökumppaneihin vaikuttaminen on keskeinen tapa, jolla Keskon kaltaiset länsimaiset yritykset voivat osallistua Intiassa lapsityön vastaiseen taisteluun.

- Tavarantoimittajille tehdään selväksi, että yhteistyötä ei tehdä vastuuttomasti käyttäytyvien yritysten kanssa. Toisaalta kumppaneita tuetaan niin, että esille nousseet epäkohdat saadaan korjattua, Kalervo toteaa.

Keskolle tuotteita valmistaa Intiassa 20 tehdasta. Niissä ei ole tullut ilmi lapsityön käyttöä.

- Koko tuotantoketjun varmistaminen on kuitenkin edelleen vaikeaa, sillä tavarantoimittajilla on paljon alihankkijoita, ja tuotantoketjut voivat olla pitkät.

Jokaisen tavarantoimittajan on allekirjoitettava hankintasopimus, jossa ne sitoutuvat noudattamaan Keskon edellyttämiä toimintatapoja ja valvomaan myös hankintaketjun toimintaa.

- Sopimus voidaan purkaa, jos ongelmia ilmenee, eikä tavarantoimittaja sitoudu ripeästi korjaamaan tilannetta.

Kesko edellyttää riskimaissa toimivilta tavarantoimittajiltaan kolmannen osapuolen suorittamaa, riippumatonta sosiaalisen vastuun auditointia sekä valvoo tavarantoimittajia yhdessä ruotsalaisen ICA-kauppaketjun kanssa. Lisäksi Kesko on tehnyt ihmisoikeusarvioinnin, jossa selvitettiin yhdessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) aluekoordinaattorien kanssa tehtaiden työntekijöiden näkemyksiä tehtaiden ihmisoikeustilanteesta.

Yhteistyöstä lisää vipuvoimaa

Matti Kalervo huomauttaa, että taloudellisen painostuksen tehoon vaikuttaa ostojen määrä. Yhden yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat usein rajalliset, joten vipuvoimaa kannattaa Kalervon mielestä hakea yhteistyöstä muiden saman alan toimijoiden kanssa.

Amfori BSCI (Business Social Compliance Initiative) on eurooppalaisten kauppaketjujen kehittämä sosiaalisen laadunvalvonnan malli, jonka kohteena ovat riskimaiden tavarantoimittajat. Mallia hallinnoi Brysselissä kaupan alan järjestö nimeltä amfori, jossa on jäseninä satoja alan toimijoita.

- Näiden yritysten yhteenlaskettu ostovoima ja vaikutusvalta ovat mahtavat. Siksi Keskonkin kannattaa olla mukana tällaisessa yhteistyössä.

Kalervon mukaan länsimainen yritys voi ehkäistä lapsityötä myös miettimällä omia toimintatapojaan alihankkijoiden kanssa toimittaessa. Esimerkiksi tavarantoimittajalta tehtyjen tilausten hyvällä suunnittelulla on merkitystä.

- Kymmenen tuhannen kenkäparin tilaaminen kahden viikon toimitusajalla voi johtaa siihen, että tehdas joutuu siirtämään tuotantoa alihankkijoille tai kotityöhön. Silloin riski lapsityöstä kasvaa oleellisesti.

Kalervon mielestä riskimaista tavaraa hankkivan kannattaa pitää muutenkin terve järki mielessä.

- Jos jokin yritys tarjoaa tuotteita selvästi kilpailijoita halvemmalla, on syytä haistaa palaneen käryä. Hintaa on voitu polkea alas lapsityöllä tai jollakin muulla laittomalla keinolla.”

UNICEFin Irene Leino toteaa, että lapsityön hävittämiseen tarvitaan kaikkia toimijoita: hallituksia, yritysmaailmaa, järjestöjä ja myös kuluttajia.

- Jokaisen pitää kantaa vastuunsa, jotta yksikään lapsi ei menettäisi lapsuuttaan ja tulevaisuuttaan, Leino sanoo.

***

Teksti: Matti Remes ja Minna Suihkonen
Kuva: © UNICEF/UNI88062/Crouch

Lisätietoja

Global Estimates of Child Labour -raportti
Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet

Lue lisää Suomen UNICEFin yritysvastuutyöstä.

Ota yhteyttä: yritysvastuuasiantuntija Irene Leino, 050 347 5485, irene.leino(at)unicef.fi

Yritysvastuu

Yrityksellä on paremmat edellytykset toimia, kun se koetaan vastuulliseksi toimijaksi. Lapsen oikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen on paitsi vastuullista myös hyvää liiketoimintaa.