Turvallinen koulupäivä kuuluu kaikille – auta lastasi puuttumaan kiusaamiseen

Näkökulma

UNICEFin asiantuntija Johanna Laaja haastaa kaikki aikuiset puhumaan lapsille siitä, miten kiusaamiseen voi mennä väliin.

Tapaamani nuori kertoi, kuinka häntä kiusattiin ala-asteella, eikä yksikään koulukaveri tullut kertaakaan väliin.

Tämä jäi pyörimään mieleeni. Ei yksikään, kertaakaan.

Kotona kerroin asiasta puolisolleni. Pohdimme, puhuvatko vanhemmat lapsilleen siitä, miten kiusattua voi tukea? Olemmeko me valmistaneet omia lapsiamme puuttumaan kiusaamiseen?

Lapsen läheiset mukaan
kiusaamisen ehkäisemiseen

Kiusaamisesta varmasti puhutaan kodeissa. Siitä, että ei saa kiusata. Siitä miten toimia, jos joku kiusaa sinua. Mutta ei siitä, miten sivustaseuraaja voi puuttua tilanteeseen.

Meillä aikuisilla olisi ehkä peiliin katsomisen paikka. Vanhemmat ja muut lapsen läheiset aikuiset voivat nimittäin olla ratkaiseva, mutta alihyödynnetty linkki kiusaamisen vastaisessa työssä.

Koulujen alkaessa haastammekin kaikki aikuiset käymään lapsen kanssa läpi, miten toimia, kun joku jää yksin tai joutuu kiusatuksi.

Turvallinen koulupäivä
on jokaisen lapsen oikeus

Turvallinen koulupäivä on jokaisen lapsen oikeus, ja aikuinen on aina vastuussa lapsen oikeuksien toteutumisesta. Aikuisen tulee aina puuttua kiusaamiseen.

Tässäkin on tekemistä, sillä vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen monesti jatkuu, vaikka lapsi onkin kertonut asiasta aikuiselle.

Käytännössä myös lapset ovat ratkaisevassa roolissa kiusaamisen ehkäisemisessä. Vanhempi ei välttämättä aina tiedä, että oma lapsi saattaa kiusata tai on joutunut kiusatuksi.

Teemaa kannattaa lähestyä lapsen reaktioita tunnustellen. 

Keskustelussa ei pidä tuomita kiusaavaa lasta ihmisenä vaan kiusaaminen toimintana. ”Kiusaaja ei ole tyhmä, vaan kiusaajan toiminta on tyhmää”. Kehittyvä lapsi voi toimia typerästi olematta ”paha”.

Myös kiusaajalla on oikeus saada tukea käytöksensä muuttamiseen.

Näin neuvot lasta puuttumaan kiusaamiseen

Kokosimme kahdeksan keinoa, joiden avulla tuet lasta puuttumaan kiusaamiseen.

1. Kerro, että kaikki ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.

Korosta lapselle, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Ihmisillä on erilaisia tapoja, kieliä, vaatteita ja uskontoja, eikä mikään niistä ole toista parempi tai huonompi. Tarpeeksi hyvää syytä kiusaamiseen ei ole olemassa.

2. Selitä lapselle, mitä kiusaaminen tarkoittaa.

Voit sanoittaa kiusaamista ja kiusaamiseen puuttumista lapsellesi tähän tapaan:

”Jokaisen lapsen pitää voida kokea olonsa turvalliseksi koulussa. Yhdenkään lapsen ei pidä joutua pelkäämään, että toinen lyö tai haukkuu.”

Kerro lapselle, että myös yksin jättäminen on kiusaamista. Ketään ei saa jättää pois leikeistä, peleistä ja ryhmistä.

Lasta kannattaa neuvoa aktiivisesti pyytämään yksin jäänyttä mukaan, sillä ryhmästä syrjäytetty ei usein uskalla enää edes yrittää.

3. Muistuta aikuisten vastuusta.

Kerro lapselle, että koulun aikuiset ovat aina vastuussa lasten turvallisuudesta, mutta kiusaaminen saadaan paremmin loppumaan, kun myös lapset puolustavat toisiaan.

Neuvo kuitenkin lasta aina kertomaan kiusaamisesta koulun aikuiselle.

4. Herättele lasta miettimään omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa.

Voit kysyä lapselta:

”Mitä luulet, että tapahtuisi, jos viisi oppilasta menisi yhdessä sanomaan kiusaajalle, että noin ei saa tehdä ja pyytäisi häntä lopettamaan?”

5. Anna lapselle valmiita lauseita.

Usein lasta auttaa, jos aikuinen pystyy antamaan hänelle valmiita lauseita, joita hankalassa tilanteessa voi käyttää. Lasta voi neuvoa sanomaan kiusaajalle esimerkiksi näin:

”Meidän koulussa kukaan ei saa tehdä noin.”

”Lopeta kiusaaminen.”

”Tuo on tyhmää.”

6. Neuvo menemään kiusatun rinnalle.

Jos lapsi ei halua puhua kiusaajalle, häntä voi neuvoa menemään kiusatun tueksi.

Kiusaamisen kohteeksi joutuneelle voi sanoa vaikka ”olet kiva, eikä sinun tarvitse kuunnella noin tyhmiä juttuja”.

7. Kehota lasta pyytämään muita mukaan väliintuloon.

Kiusaamiseen puuttuminen yksin voi olla vaikeaa. Lasta kannattaa ohjeistaa keräämään muutaman lapsen ryhmä menemään väliin tilanteeseen.

Lisäksi kiusaamisesta kannattaa kertoa aikuiselle.

8. Korosta, miten tärkeää kiusatulle on, että joku puuttuu tilanteeseen.

Voit kertoa asiasta esimerkiksi tähän tapaan:

”Väliin meneminen on pieni, vaikkakin rohkea teko sinulta, mutta kiusatulle se voi olla maailman isoin juttu. Olisi hienoa, jos harkitsisit asiaa.”

Kiusaaminen on monisyinen ja usein rakenteellinen ilmiö. Kouluissa tulee panostaa ennaltaehkäisevään työhön kuten ihmisoikeuskasvatukseen, lasten vertaissuhteiden kehittämiseen ja luokan ryhmädynamiikan parantamiseen.

Jatkuva kiusaaminen vaikuttaa merkittävästi lapsen hyvinvointiin. Aikuisten tulee aina puuttua kiusaamiseen ja varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus turvalliseen koulupäivään toteutuu. Lasten hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot auttavat ehkäisemään ja vähentämään kiusaamista.

Lisätietoa

Tutustu KivaKoulu-hankkeen ohjeisiin.

Lue myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvot vanhemmille kiusaamiseen liittyen.

UNICEFin Kympin todistus käsittelee koulukiusaamista lapsen oikeuksien näkökulmasta. 

UNICEF tekee työtä globaalisti kiusaamisen ja kouluväkivallan lopettamiseksi. Vuonna 2018 UNICEF kysyi lapsilta koulussa koetusta kiusaamisesta ja väkivallasta ja sai miljoona vastausta 161 maasta. 69 prosenttia vastanneista oli kokenut kiusaamista tai väkivaltaa koulussa.

Vastauksista syntyi #EndViolence-kampanja, joka keskittyy väkivallan lopettamiseen kouluissa.

Suomessa neljäs- ja viidesluokkalaisista seitsemän prosenttia ja kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kuusi prosenttia kokee viikoittain tai useammin kiusaamista.

Kouluväkivallasta kärsivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteiset ja lastensuojelun sijoittamat lapset tulevat muita useammin kiusatuiksi.

***

Julkaistu 5.8.2019
Otsikkokuva: ©Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto. Kuvan lapsi ei liity juttuun.

Johanna Laaja

Kirjoittaja työskentelee Lapsiystävällinen kunta -erityisasiantuntijana Suomen UNICEFilla.