Peruskoulu on pelastettava

Näkökulma

Tutkimukset osoittavat, että peruskoulu ei tasoita lasten kotitaustan aiheuttamia eroja. Eriarvoistuva kehitys on vielä mahdollista kääntää.

Suunta on surullinen, mutta selvä. Suomalainen peruskoulu ei tasaa lasten taustan aiheuttamia eroja. On yhä selkeämpää, että vähäosaisuus periytyy vanhemmilta lapsille.

UNICEFin rikkaita maita koskeva tutkimus kertoi syksyllä, että Suomessa vanhempien ammattiasema vaikuttaa poikkeuksellisen vahvasti 15-vuotiaiden nuorten jatko-opintosuunnitelmiin.

Perinteisistä duunariammateista tulevien vanhempien lapset suunnittelivat huomattavasti harvemmin korkeakouluopintoja kuin asiantuntija-ammateissa toimivien vanhempien lapset. Kysymykseen vastanneet nuoret pärjäsivät yhtä hyvin koulussa.

– Suomalaisen peruskoulun pitää pystyä parempaan, sanoo Suomen UNICEFin kouluasiantuntija Mia Malama

– Jokaisella nuorella on oikeus kykyjään vastaaviin tulevaisuudensuunnitelmiin.

Vanhempien tulotaso vaikuttaa
lasten koulumenetykseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusseuran laaja tutkimus Suomi lasten kasvuympäristönä lyö pöytään lisää vahvaa todistusaineistoa.

Jättitutkimuksessa tutkittiin viranomaisrekistereihin kertynyttä tietoa vuonna 1997 syntyneen ikäluokan lapsuudesta. Tarkastelussa oli muun muassa terveys, koulutus, kuntoutus ja lastensuojelu.

Tulokset osoittavat, että lasten perhetausta vaikuttaa monin tavoin heidän tulevaisuuteensa.

– Jo pitkään on tiedetty, että vanhempien koulutustaso ennustaa myös lasten koulumenestystä. Mutta vanhempien tulotason yhteys lasten kouluarvosanoihin osoittautui hämmästyttävän suoraviivaiseksi, sanoo nuorisotutkija Tomi Kiilakoski, joka vastasi tutkimuksen koulutusosiosta.

Tutkimus osoittaa selkeästi, että mitä enemmän vanhemmat ansaitsevat, sen parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat koulussa.

Myös vanhempien ero, kuolema, psyykkinen diagnoosi ja toimeentulotuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saaminen vaikuttavat kielteisesti lasten koulumenestykseen.

Lukio vai ammattikoulu
– perhetausta vaikuttaa valintaan

Vanhempien tulotaso vaikuttaa myös lasten toisen asteen koulutukseen. Varakkaimpien lapset hakeutuvat muita enemmän lukioon ja vähemmän ansaitsevien lapset ammattikouluun.

Tulotason lisäksi myös vanhempien oma koulutustaso vaikuttaa sekä lasten koulumenestykseen että toisen asteen valintoihin.

– Peruskouluun liittyy vahva kertomus tasa-arvosta. Nämä tulokset rikkovat sitä kertomusta, Kiilakoski summaa tutkimuksensa tuloksia.

Koulu ei voi yksin
ratkaista ongelmaa

Mitä sitten pitäisi tehdä? Kiilakoski toteaa ongelmien olevan niin isoja, että tarvitaan eri sektoreiden, kuten opetuksen, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä.

Esimerkiksi, kun vanhemmille tarjotaan apua mielenterveysongelmiin, myös perheen lapsille tulisi tarjota tukea.

Onko yhdenvertaiset mahdollisuudet takaava koulu jo menetetty? Ei suinkaan, sanoo Kiilakoski.

– Reaktiot tutkimuksen tuloksiin olivat rohkaisevia. Eri puolilta poliittista kenttää on kuulunut, että tällaisia tuloksia emme voi hyväksyä.

– Kun tiedostamme ongelmat paremmin, pystymme kehittämään niihin ratkaisuja. Nämä eivät ole kiveen hakattuja kehityskulkuja.

Mia Malama muistuttaa, että jokaisella äänioikeutetulla suomalaiselle on mahdollisuus vaikuttaa kevään eduskuntavaaleissa.

– Toivomme äänestäjien haastavan ehdokkaita siitä, miten he aikovat edistää yhdenvertaisen koulutuksen toteutumista.

***

UNICEF on mukana järjestöjen Ääni lapselle -vaalikampanjassa.
Kampanjasivulta löytyy muun muassa tietovisa, jolla voit testata tietosi Suomessa asuvien lasten tilanteesta.

Otsikkokuva: © UNICEF/Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen

 

 

 

Minna Suihkonen

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen UNICEFilla.