Laita hyvä jakoon Whatsapp
fi
Kaksi teini-ikäistä poikaa istuu katumaisemassa selin kameraan. Taustalla näkyy raitiovaunu.

Jos lapsilta kysyttäisiin, Suomi ei olisi maailman onnellisin maa

Maailman onnellisuusraportti jättää huomiotta neljänneksen maailman väestöstä - kaikki alle 15-vuotiaat lapset.

Kuten olemme lukuisista lehtijutuista lukeneet, Suomi oli Maailman onnellisuusraportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa vuonna 2020 

Mutta onko raportin tulos täysin totta?  

Maailman onnellisuusraportti pohjautuu Gallup World -kyselyn tuloksiin. Kysely kuitenkin jättää huomioimatta neljänneksen maailman väestöstä – alle 15-vuotiaat lapset.  

Kyselyn toteutus muistuttaa 1950-luvun kotitalouskyselyjä, jotka lähetettiin vain perheiden miehille, ja miesten vastaukset yleistettiin koskemaan koko yhteiskuntaa.  

Tutkimuksia lasten hyvinvoinnista on tehty paljon. Monet niistä sisältävät samanlaisia kysymyksiä kuin aikuisten Gallup World -kysely. Lapsille suunnatut kyselyt on tehty kouluissa, ja niiden edustavuudessa on jonkin verran rajoitteita, mutta tulokset ovat yhdenmukaisia.  

Lapset ja nuoret eivät ole samaa mieltä aikuisten kanssa

Kiinnostavaa on, että lapset ja nuoret eivät ole aikuisten kanssa samaa mieltä maidensa onnellisuudesta. 

Children’s Worlds -tutkimuksessa vuosina 2016 ja 2019 kartoitettiin lasten hyvinvointia 35 maassa neljällä mantereella. Suomi sijoittui vertailussa 15. sijalle 10-vuotiaiden vastauksissa ja 16. sijalle 12-vuotiaiden vastauksissa. Albania oli ensimmäisellä sijalla molemmissa ikäryhmissä.  

Vuosina 2017 ja 2018 Maailman terveysjärjestön WHO:n koordinoima kansainvälinen terveyskasvatustutkimus tarkasteli 11-, 13- ja 15-vuotiaiden nuorten terveyttä ja hyvinvointia 45 Euroopan maassa sekä Kanadassa.  

Suomi oli 26. sijalla 11-vuotiaiden vastauksissa, 14. sijalla 13-vuotiaiden vastauksissa ja 13. sijalla 15-vuotiaiden keskuudessa. Ensimmäiselle sijalle nousivat Pohjois-Makedonia ja Kazakstan.  

Vuoden 2018 PISA-kyselyssä Suomi oli 19. sijalla 15-vuotiaiden elämäntyytyväisyydessä. Nuorten tyytyväisyys elämään oli korkeinta Kazakstanissa.  

Erot aikuisten ja lasten vastauksissa eivät koske pelkästään Suomea. Kun verrataan Gallup World -kyselyn ja PISA-kyselyn tuloksia, käy ilmi, että suurimmassa osassa maita lasten ja aikuisten elämäntyytyväisyyden pisteet eivät korreloi keskenään. 

Tulotaso ei selitä lasten elämäntyytyväisyyttä

Miksi lasten ja aikuisten vastaukset eroavat toisistaan?  

Kansainvälisten vertailujen puutteena pidetään usein kielellisten ja kulttuuristen erojen vaikutusta tuloksiin. Kuitenkin jos lapsilta ja aikuisilta kysytään samassa maassa lähes samat kysymykset, eivät kieli ja kulttuuri voi selittää eroja vastauksissa.  

Aikuisilla maan tulotaso vaikuttaa elämäntyytyväisyyteen. Näin ei ole lapsilla, kuten yllä olevat vertailut osoittavat. On yhä epäselvää, millaisin perustein lapset pisteyttävät hyvinvointiaan, mutta yhdeksi selittäväksi tekijäksi on ehdotettu sosiaalisten suhteiden laatua.  

Kaksi asiaa on kuitenkin selvää: Lasten elämäntyytyväisyyteen vaikuttavat eri tekijät kuin aikuisten. Tähän tulee kiinnittää enemmän huomiota. Maita ei myöskään tulisi kansainvälisissä vertailuissa listata ainoastaan aikuisten mielipiteiden pohjalta.  
 
________________________________________________________________________________

Kirjoitus on julkaistu alun perin UNICEFin Evidence for Action -blogissa. Suomennos on lyhennetty versio alkuperäisestä kirjoituksesta.

Tutustu UNICEFin tutkimustoimiston Innocentiin

Kuva: 
© UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen